Sähkönsaanti on tekoälymegatrendin suurin pullonkaula. Kasvaneen energiatarpeen myötä on syntynyt myös kasvava tarve uusille tehokkaille ratkaisuille energian varastoimiseksi. Analyysissa nousevan megatrendin kiinnostavimmat osakkeet.
Sähkönsaanti on AI-megatrendin suurin pullonkaula
AI-datakeskukset kasvavat nopeammin kuin sähköverkko pystyy sitä tukemaan. Tämä on hiljalleen muodostumassa tekoälyteollisuuden akilleen kantapääksi.
Kuten Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang totesi äskettäin, tekoälyn tulevaisuutta eivät rajoita enää sirut – vaan sähkö. Toisin sanoen laskentateho ei ole enää pullonkaula. Sähkö on.
Äskettäisessä artikkelissamme tarkastelimme tätä muutosta ydinvoiman näkökulmasta – aiheesta, jonka merkitys kasvaa nopeasti tekoälyn vauhdittaman sähkönkulutuksen räjähdysmäisen kasvun myötä. Mutta ydinvoima on vain osa kokonaisuutta. Monet sijoittajat aliarvioivat yhä energian varastoinnin merkitystä – kyseessä on infrastruktuurin osa, josta on nopeasti tulossa yhtä strateginen kuin itse sähköntuotanto. Uskomme, että energian varastoinnista voi muodostua tärkeä sijoitusteema lähitulevaisuudelle.
BloombergNEF:n mukaan energian varastointiasennukset kasvavat maailmanlaajuisesti voimakkaasti koko seuraavan vuosikymmenen ajan, ja energian varastoinnin kumulatiivinen kapasiteetti nousee vuoteen 2035 mennessä 2 terawattiin (7,3 terawattituntiin) – kahdeksankertaiseksi vuoden 2025 tasoon verrattuna.
Tämä ei ole teoreettista. Jotta tekoälymallien koulutus ja datakeskukset pysyvät käynnissä ympäri vuorokauden, hyperskaalaajat turvautuvat yhä useammin suuriin akkuihin perustuviin energian varastointijärjestelmiin, joilla saadaan käyttöön välitöntä kapasiteettia ja tasataan sähkön kuormitusta. Koulutuskuormat voivat aiheuttaa jopa 90 %:n kuormitusvaihteluita, kun GPU:t tehostavat ja hiljentävät toimintaansa tiukassa synkronissa. Perinteisiä sähköverkkoja ei ole koskaan suunniteltu tällaista varten.
Tämän seurauksena suurimittakaavaiset akkujärjestelmät eivät ole enää pelkkiä vararatkaisuja. Niistä on tulossa keskeistä infrastruktuuria, joka tasaa kuormitusta, vakauttaa verkon taajuutta ja vapauttaa välitöntä kapasiteettia juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Käytännössä jokainen seuraavan vuosikymmenen aikana rakennettava merkittävä tekoälydatakeskus tulee lähes varmasti sisältämään mittavat akkujärjestelmät.
Ja energian varastoinnin tarve ulottuu paljon tekoälyä laajemmalle. Teollisista kuormista uusiutuvaan sähköntuotantoon energian varastointi on keskeisessä roolissa koko sähköjärjestelmän luotettavuuden ja tehokkuuden varmistamisessa. Kuten Elon Musk totesi X:ssä, “Verkkotason akkujärjestelmät mahdollistavat olemassa olevien voimalaitosten tehokkaamman hyödyntämisen varastoimalla energiaa matalan kysynnän aikana ja vapauttamalla sitä silloin, kun kysyntä on korkeaa.”
Muistatko, kun viime huhtikuussa Espanjaa ja Portugalia kohtasi tuhoisa sähköverkkohäiriö? Wärtsilän mukaan tämän jälkeen BESS (Battery Energy Storage System)-järjestelmien todellinen arvo on täyttämässä kriittistä luotettavuusvajetta, yhdessä älykkään ohjauksen mahdollistavan kehittyneen ohjelmiston kanssa.
Vuonna 2026 sähköverkkoinfrastruktuurin odotetaan nousevan keskiöön.
Kuusi tekijää energian varastoinnin buumin taustalla
1. Nopea markkinakasvu
Maailmanlaajuisen akkuperusteisen energian varastointijärjestelmän markkinoiden odotetaan kasvavan 50,8 miljardista dollarista vuonna 2025 noin 106 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä, keskimääräisen vuotuisen kasvuvauhdin (CAGR) ollessa 15,8 %. Kasvua vauhdittavat erityisesti uusiutuvan energian nopeutuva käyttöönotto, sähköverkon modernisointi ja huippukuormien hallinta.

2. Energian varastointi kasvaa ennätysvauhtia
Maailmanlaajuinen verkkoon liitetty akkuperusteinen energian varastointikapasiteetti on kasvanut jyrkästi, ja lokakuuhun 2025 mennessä asennettu kapasiteetti ylitti 156 GWh, mikä on noin 38 % enemmän kuin edellisvuonna – selkeä merkki käyttöönoton kiihtymisestä. Kasvua johtavat Kiina, Yhdysvallat ja Eurooppa.
3. Kustannusten lasku muuttaa peliä
Suurten mittakaavojen energian varastoinnin kustannukset ovat laskeneet voimakkaasti. Joillakin alueilla tasoitettu varastointikustannus (levelized cost of storage, LCOE) on laskenut lähelle 65 dollaria/MWh, mikä tekee energian varastoinnista yhä kilpailukykyisempää hinnan näkökulmasta.

4. Sähkönkulutus kasvaa voimakkaasti
Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan pelkkä datakeskusten sähkönkulutus tulee yli kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä, saavuttaen noin 945 TWh – mikä vastaa suunnilleen Japanin nykyistä kokonaiskulutusta.
5. Uusiutuva energia vaatii varastointia
IEA:n ennusteen mukaan uusiutuva energia tulee olemaan suurin maailmanlaajuinen energialähde, ja sitä käytetään lähes 45 % sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Mutta aurinko ei aina paista eikä tuuli aina puhalta, mikä tekee energian varastoinnista välttämättömän sähköjärjestelmien luotettavuuden ja vakauden varmistamiseksi.
6. Politiikkatuki on vahvaa
Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Kiina ovat kaikki määritelleet energian varastoinnin strategiseksi infrastruktuuriksi. Kannustimet, verohyvitykset ja teollisuuspolitiikka nopeuttavat käyttöönottoa ja vähentävät pitkän aikavälin sijoitusriskia.
Analyysissa johtavat BESS-osakkeet
Kokeile jäsenyyttä maksutta ja saat rajattoman pääsyn artikkeleihin sekä suosittuihin sijoittajan työkaluihin. Kokeilun jälkeen vain 11,90 €/kk – peru milloin tahansa.

Artikkelin kirjoittaja on Anastasiya Köykkä, joka on kasvuyhtiöistä pitävä sijoittaja ja analyytikko. Hän tutkii sijoitusmahdollisuuksia vallitseviin innovaatioihin, jotka johtavat maailman muutoksiin. Hän pyrkii tunnistamaan osakkeet, joilla on huomattava kasvupotentiaali. Anastasiyalla on BBA-tutkinto ”Financial Management for Global Business”, Haaga-Helia ja kansainvälisen oikeuden maisterin tutkinto Valko-Venäjän valtionyliopistosta.
