Kryptovaluuttojen verotus

Vaikka kryptovaluutat ovat ’verottajan ulottumattomissa’, ovat niistä saadut tulot veronalaista tuloa. Tässä artikkelissa käydään laajasti läpi, mitä sijoittajan tulee tietää kryptovaluuttojen verotuksesta, sekä verotuksen erityistapaukset.

Juho Toratti
Juho Toratti

Vaikka kryptovaluutat ovat ’verottajan ulottumattomissa’, ovat niistä saadut tulot veronalaista tuloa. Tässä artikkelissa käydään laajasti läpi, mitä sijoittajan tulee tietää kryptovaluuttojen verotuksesta, sekä verotuksen erityistapaukset.

Kryptovaluuttojen verotus

Vuosi 2021 on ollut merkittävä kryptovaluutoille. Kryptovaluuttojen välittäjät ovat nousseet pörssiin, sijoittajat ovat saaneet juhlia hurjia nousuja ja välillä pitää hatustaan kovissa laskuissa. Vaikka kryptovaluutat pyörivät tuon tuosta eri mediatalojen otsikoissa, ja kieltämättä virtuaalivarallisuutta koskeva uutisointi on kehittynyt parempaan, ei kryptovaluuttojen verotus ylitä uutiskynnystä kovinkaan usein.

Kryptovaluuttojen alkuperäisen ideologian mukaan virtuaalivaluutat eivät ole minkään valtion tai julkisen toimijan hallinnoitavissa, minkä takia ne ovat myös verottajan ulottumattomissa. Tästä huolimatta kryptovaluutoilla taotut tuotot ovat Suomessa veronalaista tuloa. Mikäli sijoittaja haluaa pysyä Verokarhun kanssa hyvissä väleissä, tulee hänen tietää, miten kryptovaluuttojen verotus on suunniteltu Suomessa ja miten tuotot ilmoitetaan.

Kaikki kryptovaluuttatransaktiot ovat verotettavia tapahtumia

Suomessa verottaja näkee kryptovaluutat tuloverolain mukaisena omaisuutena. Kryptot eivät kuitenkaan ole arvopaperi, saatikka virallinen maksuväline. Verottajan mukaan kryptovaluuttojen arvonmuutos realisoituu verotettavaksi tuloksi aina, kun virtuaalivaluuttaa vaihdetaan viralliseen valuuttaan, kryptovaluuttaa vaihdetaan johonkin toiseen kryptovaluuttaan, kryptovaluutalla maksetaan laskuja tai sillä ostetaan jotain hyödykkeitä tai palveluita. Jokainen tapahtunut transaktio käsitellään erikseen.

Kryptovaluuttojen käytöstä saatu tulo verotetaan pääomatulona

Tuloverolain mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu tuotto verotetaan pääomatulona – tämä pätee myös kryptovaluuttoihin. Sen takia kryptovaluuttoihin sovelletaan samaa veroprosenttia kuin muihin pääomatuloihin, eli 30 % aina 30 000 € pääomatuloihin asti ja 34 % sitä suurempiin tuloihin. Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä omaisuuden luovutushinnasta omaisuuden hankintameno ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Voiton hankkimisesta aiheutuneilla menoilla tarkoitetaan esimerkiksi kryptovarallisuuden vaihtamisen, myynnin tai säilyttämisen mahdollistaneen toimijan veloittamaa palkkiota.

Yksinkertainen esimerkki luovutusvoiton laskemisesta: Sijoittaja osti yhden Bitcoinin Kiinan tiukentuneiden kryptorajoitusten aiheuttaman kurssidipin aikaan 22.6. Tuolloin yksi Bitcoin myytiin hintaan 27 563 euroa. Maanantaina 16.8 Sijoittaja päätti myydä kryptovaransa, jonka arvo kyseisen päivän kurssilla oli 39 050 dollaria. Sijoittaja suorittaa transaktion kryptovaluuttapörssin välityksellä, joka veloittaa 500 euron välityspalkkion ostosta ja myynnistä. Sijoittajan veronalaiseksi luovutusvoitoksi muodostuu siis 10 487 euroa [39 050€ – 27 563€ – 1 000€ = 10 487€].

Luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta voidaan vähentää joko todellinen hankintahinta kuluineen tai vaihtoehtoisesti niin sanottu hankintameno-olettama ilman mitään muita kuluja. Hankintameno-olettamaa käytettäessä vähennys on 20 % luovutushinnasta, mutta 40 %, mikäli kryptovarallisuus on omistettu vähintään 10 vuotta. Luovutusvoitto lasketaan jokaisen saannon osalta erikseen ja katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona kauppa, vaihto tai muu luovutus on tapahtunut.

Mikäli kryptovaluuttaa on hankittu useassa erässä, jokaisesta erästä realisoituva arvonnousu tai -lasku on laskettava erikseen. Sillä on siis merkitystä, millä hetkellä ostettu kryptovaluutta on kyseessä. Käyttötilanteissa Verohallinto katsoo kryptovaluutat käytetyksi siinä järjestyksessä, kun ne on hankittu, eli niin sanotulla FIFO-periaatteella.

Kryptojen lopullista arvonmenetystä ei voi vähentää verotuksessa

Koska kryptovaluutat nähdään verotuksellisesta näkökulmasta omaisuusluokkana, on kryptojen kaupasta, vaihdosta tai muusta luovutuksesta syntyneet luovutustappiot vähennyskelpoisia, eli ne voidaan vähentää verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena kertyneestä veronalaisesta tulosta.

Kryptovaluuttoihin sijoittaessa tulee olla kuitenkin tarkkana, sillä Verohallinnon mukaan virtuaalivaluuttaan kohdistuva menetys ei ole rinnastettavissa vähennyskelpoiseen luovutustappioon. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutat eivät ole arvopapereita.

Viranomaisten sääntelyn puute on valitettavasti houkutellut osakseen huijareita, jotka ovat pyrkineet hyödyntämään kryptovaluuttojen ympärille kasvanutta trendiä. Kryptovaluuttojen laajasta joukosta onkin paljastunut esimerkiksi suunniteltuja huijauksia, joissa uudelle kryptovaluutalle luodaan niin sanottua hypeä, kunnes virtuaalivaluutta katoaa vieden mukanaan siihen sijoitetut varat. Tämän kaltaisessa tilanteessa kadonnut varallisuus on Verohallinnon silmissä virtuaalivaluuttaan kohdistuva menetys, eikä siitä syntyneet tappiot ole vähennyskelpoisia. Tämän takia sijoittajan kannattaa ottaa tarkoin selvää, mihin kryptovaluuttaan sijoittaa, minkä palvelun kautta sijoituksen tekee ja missä kryptovarallisuuttaan säilyttää.

Pienten luovutusten verovapaus

Kuten muunkin omaisuuden luovutuksen verottamisessa, myös kryptovaluuttoihin voidaan soveltaa pienten luovutusten verovapautta. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajan saama luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, mikäli verovuonna luovutetun kryptovarallisuuden yhteenlaskettu luovutushinta on enintään 1 000 euroa. Mikäli sijoittaja on verovuoden aikana luovuttanut myös muuta omaisuutta, kuten osakkeita, lasketaan niiden luovutushinnat yhteen kryptovarallisuuden luovutushinnan kanssa, ja tämän summan on oltava alle 1 000 €.

Luovutusten yhteenlaskettua hintaa laskettaessa ei oteta huomioon, onko omaisuuden myynnistä syntynyt myyntivoittoa vai -tappiota. Pienten luovutusten verovapaus toimiikin myös toiseen suuntaan – jos sijoittaja myy verovuoden aikana tappiollisesti kryptovaluuttoja alle tuhannella eurolla, ei niistä syntyneet luovutustappiot ole vähennyskelpoisia.

Kryptovaluuttojen louhimisen verotus

Verohallinnon mukaan työntodistejärjestelmää (Proof-of-Work) hyödyntävästä louhimisesta virtuaalivaluuttana saatu tulo ei ole verolaissa tarkoitettua varallisuuden kerryttämää tuloa, vaan se katsotaan ansiotuloksi. Louhimisesta saatu tulo realisoituu verotettavaksi, kun louhija saa kryptovaluutan vallintaansa, eli kun kryptovaluutta tai muu vastike siirtyy louhijan hallinnoimalle tilille, virtuaalilompakkoon tai muuten hänen hallintaansa.

Louhimalla saatu tulo arvostetaan saantokohtaisesti, minkä takia louhintatyön arvo realisoituu aina, kun louhinnasta saadaan tuloa. Louhija voi kuitenkin pääsäännöstä poiketen laskea saamansa tulon määrän joko päiväkohtaisesti tai kuukausikohtaisesti. Tällöin laskennassa käytetään kertymisajan mukaista keskikurssia. Verovelvollisen louhijan tulee kuitenkin käyttää systemaattisesti samaa laskentatapaa koko verovuoden. Arvostamisessa voidaan käyttää jotain tunnettua kryptovaluuttapörssiä, mutta vastaavasti verovuoden aikana arvostamisessa tulee käyttää yhtä ja samaa pörssiä.

Onko louhimisen kustannukset vähennyskelpoisia?

Kryptovaluutan, kuten Bitcoinin louhiminen kuluttaa tunnetusti paljon energiaa. Verohallinnon mukaan louhimiseen kulutettu sähkö voi olla vähennyskelpoista. Louhijan tulee kuitenkin kyetä näyttämään tarkasti, mikä osa sähkönkulutuksesta on louhinnan aiheuttamaa. Myös louhintaan tarvittava korkeatehoinen pc-kalusto on mahdollista vähentää verotuksessa, mutta jälleen louhijan tulee pystyä erittelemään, kuinka paljon ja mihin tietokonekalustoa käytetään. Mikäli laitteella on tulonhankintaan liittymätöntä käyttöä, vaikuttaa tämä negatiivisesti kaluston vähennyskelpoisuuteen. Suurpiirteittäin laitteiden hankintamenosta voidaan vähentää seuraavat prosenttiosuudet louhintakäyttöasteen mukaan:

  • 25 %, mikäli laitteistoa käytetään satunnaisen louhintatulon hankintaan
  • 50 %, mikäli laitteistoa käytetään louhintatulon hankintaan
  • 100 %, mikäli laitteiston käyttö on pääsääntöisesti louhintatulon hankintaan

Louhijan tulee myös muistaa, että louhinnasta aiheutuneet kulut liittyvät ja ne kohdistetaan suoraan louhinnasta saatuun veronalaiseen ansiotuloon. Tästä syystä kuluja ei voi vähentää enää myöhemmin mahdollisesta luovutusvoitosta, kun louhija vaihtaa tai käyttää louhimisesta saamansa virtuaalivaluutan.

Steikkaamisen verotus

Steikkaamisessa, eli varantotodistejärjestelmää (Proof-of-Stake) käyttävän kryptovaluutan louhimisesta saatua tuloa käsitellään verotuksen kannalta hieman eri tavoin. Verohallinnon mukaan steikkauksessa on kyse aiemmin omistettuun virtuaalivaluuttaan suoraan perustavasta tulosta, joten steikkaaminen katsotaan pääomatuloksi. Kuten työntodistejärjestelmää hyödyntävässä louhinnassa, myös steikkaamisessa tulo realisoituu, kun kryptovaluutan omistaja saa uuden krypton käyttöönsä. Tulon määräksi katsotaan aina saadun kryptovaluutan käypä arvo kyseisellä hetkellä. Samalla saadun bruttotulon määrä on uuden krypton hankintahinta, kun taas aiemmin omistetun kryptovarallisuuden hankintahinta pysyy ennallaan. Samaa periaatetta voi käyttää, jos saatu tulo perustuu suoraan aiemmin omistetun virtuaalivaluutan tuottamaan tuloon.

Steikkaamisesta saatu tulo merkitään veroilmoituksen kohtaan Muu pääomatulo. Steikkaamiseen kohdistuvat vähennykset puolestaan ilmoitetaan kohdassa Muut pääomatuloista tehtävät vähennykset. 

Kryptovaluuttojen verotus erityistilanteissa

Kryptovaluuttojen ja lohkoketjujen toiminnassa voi syntyä esimerkiksi tilanteita, joissa sijoittaja saa uutta kryptovarallisuutta ilman varsinaista transaktiota tai vastiketta. Näihin tilanteisiin Verohallinto on antanut erilliset ohjeistukset. Erityistilanteita ovat muun muassa:

  • Lohkoketjun haarautuminen (forking): Kryptovaluuttojen taustalla olevassa lohkoketjussa syntyy tuon tuosta uusi haaroja. Lohkoketjun haarautumisessa tai verottajan viittaamassa virtuaalivaluutan jakaantumisessa on kuitenkin kyse tilanteesta, jossa kryptovaluutan toimintamalliin tulee radikaaleja muutoksia, ja syntyy käytännössä uusi kryptovaluutta. Tällaisessa tilanteessa vanhaa kryptovaluuttaa omistanut henkilö voi saada omistuksiaan vastaavan määrän tai suhteellisen osuuden uutta kryptovaluuttaa ilmaiseksi, ilman että alkuperäisen virtuaalivaluutan arvo muuttuu. Näissä tapauksissa Verohallinto on päättänyt alkuperäisen virtuaalivaluutan hankintahinnan pysyvän ennallaan, mutta uuden, ilmaisen virtuaalivaluutan hankintahinnan olevan sen sijaan 0 euroa. Jos uutta virtuaalivaluuttaa käytetään verotuksen realisoivalla tavalla, lasketaan mahdollinen luovutusvoitto luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tuloverolain mukaan toimitettavassa verotuksessa hankintameno-olettamaa käyttäen.
  • Kryptovaluutan jakaminen listaamattomasta yhtiöstä osinkona: Jotkin listaamattomat yhtiöt voivat jakaa osinkonaan virtuaalivaluuttaa. Näissä tilanteissa osingon määrä lasketaan saadun kryptovarallisuuden luovutushetken käyvän arvon mukaan. Samaa arvoa käytetään myös saatujen kryptovarojen hankintahintana. Muutoin virtuaalivaluuttana jaetun osingon verotukseen voidaan soveltaa samoja periaatteita kuin osingonjakoon muutoinkin sovelletaan.
  • ICO: ICO, eli Initial Coin Offering, on hieman IPOa muistuttava rahoitustapa, jossa lohkoketjun parissa työskentelevät yritykset luovuttavat sijoituksia vastaan omia esilouhittuja virtuaalivaluuttojaan. Mikäli yrityksen hanke menestyy ja näiden virtuaalivaluutan arvo nousee, sijoittajat tekevät voittoa. Näissä tilanteissa Verohallinto näkee asian virtuaalivaluutan hankintana, jolloin mahdollinen realisoitunut arvonnousu tai muu saatu tulo verotetaan luovutusvoittosäännösten mukaisesti. ICOon on myös mahdollista sijoittaa jo aiemmin olemassa olevalla kryptovaluutalla, jolloin transaktiossa realisoituu virtuaalivaluutan arvonmuutoksen verotus luovutusvoittona tai vähennyskelpoisena luovutustappiona.
  • Vastikkeetta saadun kryptovaluutan tuloverotus: Kryptovarallisuutta on mahdollista saada lahjana tai perintönä. Verohallinnon mukaan perintö- ja lahjaverotuksessa vahvistettua arvoa pidetään saajan virtuaalivaluuttojen hankintahintana. Kryptovaluutan verotuksen realisoivissa käyttötilanteissa luovutukseen sovelletaan kaikkia luovutusvoittoa koskeva säännöksiä. Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo. Hankintameno lasketaan kuitenkin lahjoittajan hankintamenosta, jos lahjansaaja luovuttaa saamansa omaisuuden ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi.

Ilmoita kryptovarallisuuden luomista tuloista itse

Kuten yleisesti veroja maksaessa, kannattaa Verohallinnolle ilmoittaa saaduista tuloista itse. Näin sijoittaja säästyy veronkorotukselta, joka määrätään tulojaan ilmoittamatta jättäneille. Ilmoitus tulee tehdä kaikista tässä artikkelissa mainituista transaktioista, joissa verotus realisoituu. Henkilöverotuksessa ilmoittaminen onnistuu näin:

  • lähtökohtaisesti virtuaalivaluuttojen luovutusvoitot ja -tappiot ilmoitetaan OmaVerossa, veroilmoituksen kohdassa Pääomatulot – Luovutusvoitot. Omaisuuden lajiksi valitaan Virtuaalivaluutat. Mikäli sijoittaja haluaa tehdä ilmoituksen paperilla, tulee se tehdä ilmoituslomakkeella 9. (”Luovutusvoitto tai -tappio” -lomake)
  • Louhinnasta saadut ansiotulot (Proof-of-Work) ilmoitetaan kohdassa Muut ansiotulot.
    • Louhintaan kohdistuvat kulut merkitään kohtaan Vähennykset – Tulonhankkimiskulut – Muiden kuin palkkatulojen tulonhankkimismenot.
    • Mikäli sijoittaja haluaa ilmoittaa louhinnasta saadut ansiotulot paperitse, onnistuu se lomakkeella 50A. (”Ansiotulot ja niistä tehtävät vähennykset” -lomake)
  • Steikkauksesta saadut pääomatulot (Proof-of-Stake) ilmoitetaan kohdassa Muut pääomatulot.
    • Steikkaukseen kohdistuvat vähennykset merkitään kohdassa Muut pääomatuloista tehtävät vähennykset

Helpointa kryptovaluutoilla saadut tulot on ilmoittaa OmaVerossa. Lisäksi Verohallinto on julkaissut FIFO-periaatetta käyttävän laskurin, joka helpottaa tulojen laskemista. Sijoittajan on myös hyvä muistaa, että tulonhankkimistoimintaa harjoittava muu kuin kirjanpitovelvollinen toimija on Verohallinnon mukaan velvollinen pitämään toiminnastaan muistiinpanoja, joihin sisältyvät verotuksessa tarvittavat tiedot riittävästi eriteltyinä. Muistiinpanoja tulee säilyttää kuuden vuoden ajan verovuoden päättymisen jälkeen.

Lisää kryptovaluuttojen verotuksesta voit lukea Verohallinnon syventävästä vero-ohjeesta.

Kiinnostaako kryptovaluuttoihin sijoittaminen?

Kryptovaluuttoihin pääsee sijoittamaan helposti eri markkina-alustoilla ja spesifeissä kryptovaluutta pörsseissä. Suomalaiselle sijoittajalle varteenotettavina kryptosijoitusalustoina toimivat kotimainen Northcrypto sekä kansainvälinen Binance.

Mikäli haluat lukea lisää kryptotreidaamisesta, olemme julkaisseet aiheesta artikkelin, jossa tutustutaan kryptosijoittamiseen ja esitellään kolme kryptotreidaamisen mahdollistavaa markkinapaikkaa.

Pysy ajan tasalla kryptovaluuttoihin liittyvistä artikkeleistamme!



Northcrypto
Sinua voisi kiinnostaa
Miksi ROE on huono laadun mittari?
Tuloskausi käynnistyy – katso tulosennusteet Osaketyökalusta
Miksi Bitcoiniin hajauttaminen kannattaa?
Sijoittajan valinnat