Voiko osakesijoittaja voittaa indeksin?

Tutkimusten mukaan osakerahastoista yli 80 % häviää markkinaindeksille. Onko indeksin voittaminen mahdotonta? Ei ole. Kerromme, miten se tapahtuu.

osakkeet paranna tuottoa sijoittaminen säästäminen

Amerikkalaisista osakerahastoista 83 % häviää vertailuindeksille 10 vuoden tarkasteluperiodilla. Euroopassa tappioluvut ovat vastaavanlaiset. Jos ammattilaiset eivät voita indeksiä, miten piensijoittajalla on siihen pienintäkään mahdollisuutta?

Aloitetaan tarkastelu määrittelemällä, mikä on indeksiOsakeindeksi on tunnetuin indeksi. Sen tarkoitus on kuvata tietyn markkinan yleistä kehitystä. 

Ensimmäinen osakeindeksi Dow Jones Industrial Average (DJIA) luotiin vuonna 1896 ja sen tarkoitus oli antaa pörssin lattialla heiluville meklareille nopeasti käsitys markkinoiden liikkeistä. Alunperin indeksissä oli 12 osaketta ja nykyään osakkeita on 30. DJIA -indeksin lasketaan summaamalla osakkeiden hinnat yhteen. Yhden osakkeen paino on siis hinta suhteessa kaikkien 30 osakkeen hinnan summaan.

Seuratuin osakeindeksi on Yhdysvaltojen osakemarkkinoita kuvaava S&P 500 -indeksi, joka pitää sisällään 500 yleisimmin pidettyä suuryhtiötä. Siinä osakkeiden painot määriytyvät yhtiöiden markkina-arvojen perusteella, mikä on yleisin tapa muodostaa osakeindeksi. OMX Helsinki 25 -indeksissä vastaavasti on 25 markkina-arvoltaan suurinta suomalaista yhtiötä. Helsingin pörssin kolme markkina-arvoltaan suurinta yhtiötä ovat Nokia, KONE ja Sampo ja niiden yhteenlaskettu paino indeksissä on yli 30 %:ia.

Osakeindeksin voi perustaa myös muuten kuin markkina-arvojen perusteella. Osakkeiden painot voivat indeksissä määräytyä esimerkiksi yhtiön tuloksen mukaan. Osinkoindeksissä painojen perusta voi olla osinkotuotto. Laatuosakeindeksissä osakkeet laitetaan paremmuusjärjestykseen kannattavuuden ja vakavaraisuuden perusteella. Pienyhtiöindeksi vastaavasti sisältää vain markkina-arvoltaan pieniä yhtiöitä.

Miten markkinaindeksin voi voittaa?

Markkina-arvoindeksi, kuten OMX Helsinki 25 -indeksi, ei ole erityisen älykäs indeksi. Se kuvaa suurimpien suomalaisten pörssiyritysten keskimääräistä kurssikehitystä. Sen voittaminen ei ole vaikeaa. Tässä esimerkkejä.

Valitaan salkkuun eri osakkeita kuin indeksissä

Ainoa tapa voittaa indeksi on valita salkkuun eri osakkeita kuin indeksissä tai vähintäänkin eri painoilla. Jos salkun sisältö on sama kuin indeksin, häviää salkku indeksille aina kulujen verran. Osakesäästäjälle kuluja aiheutuu kaupankäynnistä ja veroista. Rahaston kuluja ovat hallinnointipalkkiot, merkintä- ja lunastusmaksut sekä kaupankäynnin kulut. Kulut ovatkin tärkein selittävä tekijä, miksi rahastot häviävät indeksille.

Verrataan sijoitussalkun tuottoa hintaindeksin tuottoon

Tämä “kikka” on aiemmin ollut jopa sijoitusammattilaisten käytössä. Hintaindeksi kuvaa vain osakekurssien kehitystä, kun taas kokonaistuottoindeksissä ovat osingot mukana. Helsingin pörssin keskimääräinen osinkotuotto on 4 %. Osakkeiden kokonaistuotto vastaavasti pitkällä aikavälillä noin 7-9 %. Osinkojen osuus on siten karkeasti puolet kokonaistuotosta. Esimerkiksi OMX Helsinki 25 -indeksi on viimeisen 10 vuoden aikana tuottanut 89 %:ia. Vastaavasti hintaindeksi on noussut 21 %. On siten suuri merkitys sillä, käyttääkö vertailuindeksinä hintaindeksiä vai kokonaistuottoindeksiä.

Valitaan sopiva ajanjakso

Jokainen sijoitussalkku voittaa indeksin, jos sisältö poikkeaa indeksistä ja ajanjakso valitaan sopivaksi. Suomalaiset osakerahastot voittavat indeksin keskimäärin 47 kuukautena sadasta. Melkein joka toinen kuukausi rahasto voi siten ilakoida indeksin voittamisesta. Tästä syystä myös useissa rahastovertailuissa, joissa verrataan historiallista 12 kk:n tuottoa, rahastokärki vaihtuu tiuhaan. Aina löytyy sijoittajia ja rahastoja, jotka ovat sopivana ajanjaksona voittaneet indeksin. Olennaista on tarkastella, onko indeksin voittaminen pysyvää ja voittaako salkku indeksin pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi Suomi Fundamentti -mallisalkkumme on vuoden 2009 alusta lähtien tuottanut lähes 550 %:ia. Samana aikana OMX Helsinki Cap -kokonaistuottoindeksi on tuottanut noin 300 %:ia. Mallisalkun tuottokuvaajassa on suhteellista tuottoa kuvaava alue. Se kertoo, että mallisalkku hävisi indeksille 2012-2014. Vaikka mallisalkkumme koko ajanjakson tuotto on huikeasti indeksiä parempi, historiaan mahtuu myös jaksoja, jolloin indeksi on ollut parempi.

Sijoitetaan korkeammalla riskillä

Matti Keloharjun ja Antti Lehtisen tutkimuksen mukaan suomalaisten salkut ovat heikosti hajautettuja. Jopa 46 %:lla yksityissijoittajista salkussa on vain yksi osake ja 16 %:lla on kaksi osaketta. Kaikkiaan 23 %:lla yksityissijoittajista on vähintään viisi osaketta sijoitussalkussa. Keskimäärin yksityissijoittajilla on vain 3,6 osaketta sijoitussalkussa.

Keskimääräisen suomalaisen osakesalkku on siten huomattavasti riskisempi kuin markkinan yleiskehitystä kuvaava OMX Helsinki Cap -indeksi, joka sisältää yli 100 osaketta ja osakkeiden maksimipaino on rajattu 10 %:iin.

Vain muutamaa osaketta sisältävän salkun arvonheilunta on indeksiä suurempaa. Samoin indeksin voittaminen sopivana ajankohtana on lähes 100 %:n varmaa. Rahoitusteorian mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole indeksin voittamisesta, vaan palkkio korkeammasta riskinotosta. Rahoitusteoriassa indeksin voittaminen edellyttää sitä, että osakesalkun riskikorjattu tuotto on indeksin tuottoa parempi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osakesalkku voi voittaa indeksin, vaikka sen tuotto olisi indeksiä alempi. Tällöin osakesalkun riskin pitäisi olla selvästi indeksiä alempi ja riskikorjatun tuoton parempi.

Verrataan “väärään” indeksiin

Tämä on myös kikka, jolla voi hämätä sijoittajia. Osakesalkkua pitäisi aina verrata relevanttiin vertailuindeksiin. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty ja toisinaan vertailuindeksiksi on mukavampi valita joku osakesalkun kannalta mieluisampi vertailuindeksi.

Tyypillistä esimerkiksi on, että small cap -rahaston tuottoa verrataan yleiseen markkinaindeksiin. Tässä ei ole mitään väärää, sillä toki sijoittajaa kiinnostaa, miten pienyhtiöihin sijoittava rahasto pärjää verrattuna markkinaan. Pienyhtiöiden on havaittu tuottavan paremmin kuin suuryhtiöiden, joten markkinaindeksin voittaminen pitkässä juoksussa on kohtuullisten kulujenkin jälkeen todennäköistä. Relevantti vertailuindeksi pienyhtiörahastolle olisi kuitenkin small cap -indeksi, jolloin rahaston hyvyys ja salkunhoitajan kyky tulisivat paremmin esille.

Hyödynnetään informaatioetua ja markkinamahdollisuuksia

Informaatioedun hyödyntäminen on tämän artikkelin ensimmäinen kohta, jossa sijoittajan todellista kykyä verrataan markkinaan. Rahoitusteorian mukaan osakekurssi pitää sisällään kaiken olennaisen tiedon. Informaatioetu on siten rahoitusteorian vastainen näkökulma. Sijoittajalla pitää tällöin olla tietoa, joka ei ole markkinoilla tiedossa (sisäpiiritieto) tai jonkin osakkeen kohdalla kaikki olennainen tieto ei ole osakekurssissa. Sisäpiiritiedon hyödyntäminen on vastoin lakia. Jälkimmäinen vastaavasti on mahdollista pienten ja vähän seurattujen yhtiöiden osalta. Pienyhtiöissä ei välttämättä ole analyytikkoseurantaa. Lisäksi institutionaaliset sijoittajat eivät voi pienyhtiöihin sijoittaa, sillä osakkeen likviditeetti on instituutiolle liian pieni.

Markkinamahdollisuuksien hyödyntämisellä tarkoitetaan sitä, että tutkimuksissa on havaittu markkinoiden yli- ja alireagoivan. Tähtiosakkeiden kurssit karkaavat liian korkealle ja häviäjäosakkeiden kurssit poljetaan lattiaan. Esimerkkeinä Nokian osakekurssin käyminen 1,3 eurossa ja Metsä Boardin osakekurssin laskeminen alle 0,30 euroon finanssikriisin aikaan. Informaatioedun ja markkinamahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää omaa analyysia, tiukkaa itsekuria ja sijoittajan tyypillisten virheiden välttämistä.

Käytetään sijoitusstrategiaa

Sijoitusstrategialla sijoittaja voi voittaa markkinaindeksin. Markkinaindeksin sijoitusstrategiahan on sijoittaa suuriin yhtiöihin markkina-arvojen mukaisilla painoilla. Tunnettuja sijoitusstrategioita ovat arvo-osakkeisiin, kasvuosakkeisiin, osinko-osakkeisiin ja laatuosakkeisiin sijoittaminen. Sijoitustutkimuksissa on myös havaittu pienyhtiöiden ja matalariskisten osakkeiden tuottavan pitkässä juoksussa markkinaa paremmin.
Esimerkiksi laatuyhtiöihin sijoittamalla on saanut viimeisen 30 vuoden aikana 2,5-kertaa markkinaindeksiä paremman tuoton. Lue tästä lisää hyvätuottoisista osakestrategioista. Eri sijoitusstrategialla sijoittavia ETF:iä löydät ETF-valintatyökalustamme. Osakevalintatyökalusta vastaavasti näet suoraan, mitkä ovat arvo-, kasvu-, osinko- ja laatuyhtiöitä.




SINUA VOISI KIINNOSTAA MYÖS NÄMÄ ARTIKKELIT



YKSITYISSIJOITTAJALLE AMMATTILAISTEN TIETO & TYÖKALUT

  • Osaketyökalu
  • ETF-työkalu
  • Indeksityökalu
  • Markkinaympäristö ja riski-indikaattorit
  • Markkinakatsaus
  • Analyysit ja rahastovertailut
  • Mallisalkut ja sijoitusideat
  • Lukuoikeus koko tietopalvelun sisältöön
  • Yhteistyökumppaneiden jäsenedut
  • Opastus chatissa




Tutustu yritysjäsenyyteen!

Tilaa sijoittajakirje



Sijoittaja.fi / Investment Intelligence Oy