Klassikkoteos ’Rahan psykologia’ tarjoaa kultaisia oppeja sijoittajille

Tiedätkö oman sijoitusstrategiasi? Tarkastelussa Morgan Houselin teos Rahan psykologia, sekä sijoittajamentaliteetin kulmakivet.

Sijoittaja.fi
Sijoittaja.fi

Tiedätkö oman sijoitusstrategiasi? Tarkastelussa Morgan Houselin teos Rahan psykologia, sekä sijoittajamentaliteetin kulmakivet.

Tarkastelussa Morgan Houselin klassikkoteos

Ajatteletko, että henkilö, joka on opiskellut rahoitusta yliopistossa, oppinut sijoittamisen teoreettisia näkökohtia, hallitsee kassavirtojen diskonttauksen, suorittaa yritysten arvonmäärityksiä sekä muita vastaavia taloudellisia asioita, olisi pitkällä aikavälillä ”parempi” sijoittaja kuin henkilö, joka on opiskellut vain matematiikkaa?

Vaikka looginen vastaus saattaisi olla ”kyllä”, on tosiasiassa monia esimerkkejä, joissa tilanne on päinvastoin. ”Rahallinen menestys ei välttämättä liity siihen, mitä tiedät. Se liittyy siihen, miten käyttäydyt” – tämä on yksi ”Rahan psykologia” -kirjan pääjohtopäätöksistä. Kyseisen kirjan on kirjoittanut palkittu kirjailija Morgan Housel.

Rahan psykologiassa Housel antaa 19 vakuuttavan tarinan pohjalta suosituksia siitä, miten tehdä parempia taloudellisia päätöksiä. Kirja ansaitsee ehdottomasti klassikon nimityksen, ja se sopii niin aloittelevien kuin kokeneiden sijoittajien lukulistalle. Rahan psykologia on täynnä mielenkiintoisia esimerkkejä ja psykologisia oivalluksia – se on kaiken kaikkiaan mieluisaa luettavaa.

Sijoitusmentaliteetin kulmakivet

Vuosia sitten Morgan Housel kysyi Nobelin taloustieteen palkinnon voittaneelta taloustieteilijä Robert Shilleriltä: ”Mikä on sellainen asia sijoittamisessa, minkä haluaisit tietää, mutta mitä me emme vielä tiedä?”

”Haluaisin tietää tarkalleen onnen roolin onnistuneissa lopputuloksissa”, Shiller vastasi.

Rahan psykologiassa käsitelläänkin esimerkiksi sitä, kuinka onnella oli merkittävä rooli Bill Gatesin menestyksessä. Kirjan mukaan Gates oli yksi miljoonasta lukiolaisesta, joka sattui käymään sellaista koulua, jolla oli jo vuonna 1968 varaa ja näkemystä ostaa tietokone. Ilman tuota koulua ja onnea ei olisi Microsoftia.

Voisikin sanoa, ettei kannata olettaa 100 prosenttia lopputuloksista johtuvan täysin ponnistuksista ja päätöksistä. Huomiota ei tulisi kiinnittää yksittäisiin henkilöihin ja tapauksiin, vaan enemmän laajoihin kuvioihin. Tässä artikkelissa käymme läpi muutamia Rahan psykologiassa kerrottuja esimerkkejä ja tarkastelemme niiden pohjalla olevia oppeja.

Hyväksy se, että moni asia menee pieleen

Voit elämässässi tehdä vaikka puolet päätöksistäsi väärin, ja silti tienata omaisuuden. Sijoittaminen ei ole ala, jolla kukaan voisi olla aina täydellinen. Jos olet hyvä poimimaan osakkeita, voit ehkä juuri ja juuri olla oikeassa puolesta kerroista. Jos taas olet hyvä sijoittaja, onnistut tekemään tyydyttävää tuottoa useimpina vuosina, mutta joukkoon mahtuu myös reippaasti heikkoja sijoitusvuosia.

Peter Lynch, yksi aikamme parhaista sijoittajista, on sanonut sijoittajan olevan hyvä ’työssään’, mikäli hän on oikeassa kuusi kertaa kymmenestä.

Berkshire Hathawayn yhtiöpäivillä vuonna 2013 Warren Buffett sanoi hänen omistaneen elämänsä aikana 400-500 osaketta. Näistä kymmenellä hän on tehnyt suurimman osan omaisuudestaan. Buffettin kakkosmiehenä tunnettu, jo edesmennyt Charlie Munger komppasi tätä, ja huomautti, että poistamalla Berkshiren muutaman parhaan sijoituskohteen, on yhtiön pitkän aikavälin tuotto melko keskimääräinen.

Kun kiinnitämme erityistä huomiota jonkin esikuvan menestykseen, unohdamme helposti, että heidän voittonsa johtuivat vain pienestä prosentista heidän tekojaan. Tämä saa herkästi omat epäonnistumiset, tappiot ja takaiskut tuntumaan siltä, kuin tekisimme jotain väärää. On kuitenkin mahdollista, että olemme yhtä lailla väärässä tai vain osittain oikeassa juuri niin usein kuin ihailemamme mestarit. He ovat voineet olleet ”enemmän oikeassa” ollessaan oikeassa, mutta samalla he ovat voineet olla yhtä usein väärässä kuin ’tavallinen’ sijoittaja.

Jälleen yksi maailman tunnetuimmista sijoittajista, George Soros, tiivisti asian hyvin: ”Se ei ole tärkeää, oletko oikeassa vai väärässä, vaan se, kuinka paljon rahaa teet ollessasi oikeassa ja kuinka paljon menetät ollessasi väärässä”.

Aika on sijoittajan paras voimavara

Jos haluat onnistua paremmin sijoittajana, yksi parhaista tavoista mitä voit tehdä, on kasvattaa sijoitushorisonttiasi.

Rahan psykologiassa mainitaan, että 81,5 miljardia dollaria Warren Buffettin sen hetkisestä 84,5 miljardin omaisuudesta on tienattu sen jälkeen, kun Buffett täytti 65 vuotta. Tämä kuulostaa absurdilta, mutta loppupeleissä se käy järkeen. Buffett omaisuus ei ole vain sen ansiota, että hän on hyvä sijoittaja. Omaisuus on seurausta siitä, että Buffett on ollut taitava sijoittaja jo siitä asti, kun hän oli kymmenvuotias lapsi, eli yli 75 vuotta.

Mikäli Buffett olisi aloittanut sijoittamisen 30-vuotiaana 25 000 dollarin alkupääomalla, tehnyt poikkeuksellisen vahvaa tuottoa, jota hän on vuodesta toiseen takonut (noin 22 % vuosittain), mutta lopettanut sijoittamisen 60-vuotiaan, ei hänestä olisi kuullut kuin harva ihminen. Tässä ajatusleikissä Buffettin omaisuutta ei laskettaisi miljardeissa, vaan se olisi ”vain” noin 11,9 miljoonaa dollaria. Tämä on 99,9 prosenttia vähemmän, kuin mitä Buffettin omaisuus on nyt todellisuudessa.

Buffettin taito on sijoittamisessa, mutta salaisuus on aika. Ja näin korkoa korolle -ilmiö toimii.

Ajatellaan asiaa toiselta kantilta. Buffett ei ole oikeastaan aikamme paras sijoittaja, jos mittaamme sijoittamista keskimääräisellä vuotuisella tuotolla. Tämän kisan vie Jim Simons, riskisijoitusyhtiö Renaissance Technologiesin johtaja, joka on takonut hurjaa 66 prosentin vuotuista tuottoa sitten vuoden 1988. Kakkossijalla oleva sijoittaja jää kauas taakse tässä vertailussa. Vaikka Buffettin vuotuinen tuotto on vain kolmasosa Simonsin tuotosta, on Simonsin omaisuus noin 75 prosenttia pienempi kuin Buffettin.

Mistä herrojen omaisuuksien välinen kuilu johtuu, jos Simons on parempi sijoittaja? Ajasta. Simons löysi intohimonsa sijoittamista kohtaan vasta kun hän oli viisikymppinen. Simonsilla on siis ollut merkittävästi vähemmän aikaa kerryttää omaisuuttaan. Mikäli Simons olisi takonut keskimääräistä tuottoaan yhtä kauan kuin Buffett on sijoittanut, olisi hänen omaisuutensa arvo yli 63 kvintiljoonaa (miljoonan viides potenssi) dollaria.

On olemassa lukuisia kirjoja talouskierroista, kaupankäyntistrategioista ja sektorivedoista. Voimakkain ja tärkein kirja pitäisi kuitenkin olla nimeltään ”Ole hiljaa ja odota”. Kirjassa olisi yksi sivu, jossa näkyisi pitkän aikavälin taloudellinen kasvukäyrä.

Määrittele menestyksen hinta, ja ole valmis maksamaan se

Mikään hyödyllinen ei ole koskaan ilmaista. Epävarmuus, epäilys ja katumus ovat yleisiä kustannuksia finanssimaailmassa, mutta usein ne ovat hintansa väärtejä.

Miksi niin monet ihmiset, jotka ovat valmiita maksamaan autoistaan, taloistaan, ruuastaan ja lomamatkoistaan, pyrkivät samalla välttelemään hyvän sijoitustuoton kustannuksia? Vastaus on jälleen yksinkertainen: sijoittamisessa menestymisen hinta ei ole heti nähtävillä. Se ei ole hintalappu, jonka näät ostopäätöstä tehdessä, joten kun lasku tulee perässä, ei siitä tunnu saaneen mitään hyvää vastineeksi. Hinta tuntuu sakolta jostain, mitä olisit tehnyt väärin. Ihmiset usein maksavat maksuja mielellään, mutta sakkoja vältellään.

Kuulostaa todella triviaalilta, mutta markkinoiden volatiliteetin ajatteleminen ennemmin maksuna kuin sakkona, on merkittävä osa oikeanlaisen sijoitusmentaliteetin rakentamista. Tämän kaltaisella ajatusmaailmalla sijoittaja jaksaa pitää sijoituksistaan kiinni tarpeeksi kauan, jotta tuotot kääntyvät suotuisiksi.

Vain harvalla sijoittajalla on luonnetta sanoa olevansa täysin ok sen kanssa, että häviää 20 prosenttia rahoistaan. Useimmiten tämä pätee vain uusiin sijoittajiin, jotka eivät ole ehtineet kokemaan 20 prosentin laskua.

Jos kuitenkin ajattelet volatiliteetin maksuna, asiat näyttäytyvät täysin eri valossa. Markkinatuotot eivät ole ilmaisia, eikä niistä koskaan tule ilmaisia. Ne vaativat sen, että maksat tietyn hinnan, aivan kuten mikä tahansa muukin tuote. Juju onkin siinä, että uskottelet itsellesi markkinoiden asettaman kustannuksen olevan sen arvoinen, vaikka mitään takeita asiasta ei ole. Joskus Disneylandissäkin sataa, mutta jos et ole valmis maksamaan pääsylippua, et koskaan tule näkemään puiston taikaa.

Sijoita niin, että pystyt nukkumaan yösi rauhassa

Jotkut eivät pysty nukkumaan, elleivät he tee korkeinta mahdollista tuottoa. Toiset taas eivät saa unen päästä kiinni, ellei heidän sijoitussalkkunsa ole kasattu konservatiivisesti. Jokaisella on omat mieltymykset, mutta sijoittamisessa, kuten oikeastaan kaikissa taloudellisissa päätöksissä paras ohjenuora on hallita rahojaan niin, että pystyy nukkumaan yönsä rauhassa.

Vähemmän egoa, ennemmän vaurautta

Rahan säästäminen on kuvitteellinen kuilu henkilön egon ja tulojen välissä. Vauraus on puolestaan se, mitä ei voi nähdä. Varautta luodaankin siten, että hillitsee sen mitä voisi ostaa tänään, jotta voisi saada enemmän tai useampia vaihtoehtoja tulevaisuudessa. Sillä ei ole väliä kuinka paljon tienaat. Jos et pysty yhtään rajoittamaan kulutustasi tänään, et voi koskaan kerryttää vaurautta.

Maailmankuulu laulaja Rihanna joutui lähes konkurssiin kulutettuaan liikaa. Poptähti haastoi tilanteen takia taloudellisen neuvonantajansa oikeuteen, jolloin neuvonantaja vain totesi ”Oliko minun välttämätöntä kertoa hänelle, että tuhlaamalla kaikki rahansa eri asioihin, hän saa kaikki ostamansa asiat muttei rahojaan”.

Käytä rahaa oman ajan hallintaan

Jos et voi hallita sitä, miten omaa aikaasi vietät, on sillä merkittävä ja laaja-alainen negatiivinen vaikutus onnellisuuteesi. Mahdollisuus tehdä mitä haluat, milloin haluat, niiden henkilöiden kanssa kun haluat ja niin pitkään kuin haluat, maksaa korkeinta mahdollista osinkoa.

Ole mukavampi ja vähemmän leuhka

Kukaan muu ei ole niin vaikuttunut omistuksistasi kuin sinä itse. Moni voi ajatella haluavansa hienon urheiluauton tai komean kellon, mutta tosiasiassa he haluavat vain kunnioitusta ja ihailua. Näitä on helpompi saavuttaa hyväsydämisyydellä ja nöyryydellä kuin hevosvoimilla ja kromilla.

Säästä

Säästä, vaikket säästäisi mihinkään tiettyyn asiaan tai tarkoitukseen. On mahtavaa säästää uuteen auton tai käsirahaan, mutta paras syy säästää on johonkin sellaiseen, mitä on ennalta mahdoton ennustaa. Jokaisen ihmisen elämä on täynnä yllätyksiä. Säästöt, jotka ovat kertyneet ilman käyttötarkoitusta, toimivat varsin hyvin bufferina sitä vasten, kun elämä väistämättä onnistuu yllättämään huonoimmalla mahdollisena hetkenä.

Vältä ääripäitä taloudellisissa päätöksissä

Jokaisen tavoitteet ja unelmat muuttuvat ajan myötä, joten radikaalit päätökset menneisyydessä voivat kaduttaa, kun ihminen kasvaa. Henkilökohtaisessa taloudessakin voi toimia ns. selviytymismentaliteetti. Enemmän kuin haluan suuria tuottoja, haluan olla taloudellisesti vakaa. Ja jos taloustilanteeni on vakaa, uskon itse asiassa saavani suurimmat tuotot, sillä pystyn pysymään markkinoiden myllerryksessä mukana riittävän kauan, jotta korkoa korolle -ilmiö voi alkaa tehdä ihmeitä.

Pelaa omaa peliä

Määrittele itsellesi se peli, jota sinä pelaat. Äläkä sen jälkeen anna sellaisten ihmisten, jotka pelaavat eri peliä, mielipiteiden vaikuttaa päätöksiisi.

Arvosta sotkua

Älykkäät, tietoiset ja järkevät ihmiset voivat olla eri mieltä talousasioissa, koska ihmisillä on valtavasti erilaisia tavoitteita ja haluja. Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta – on vain vastaus, joka toimii sinulle.

Jokaiselle löytyy oma sijoitusstrategia

Housel jakaa kirjassaan myös oman sijoitusstrategiansa ja henkilökohtaisen tarinansa. Housel aloitti uransa osakevalitsijana omistaen noin kahtakymmentä viittä yksittäistä osaketta. Vuosien varrella hän kuitenkin vakuuttui siitä, että hänen perheellään on hyvä mahdollisuus saavuttaa kaikki taloudelliset tavoitteensa, mikäli he säännöllisesti sijoittavat rahaa matalakustanteisiin indeksirahastoihin vuosikymmenten ajan, ja antavat korkoa korolle -ilmiön tehdä työnsä.

Jokaisen sijoittajan tulisi valita strategia, jonka avulla juuri heillä on korkeimmat mahdollisuudet saavuttaa tavoitteensa menestyksekkäästi. Housel kuitenkin uskoo, että useimmille sijoittajille kuukausisäästäminen matalakustanteiseen indeksirahastoon tarjoaa korkeimmat mahdollisuudet pitkäaikaiseen menestykseen.

Sijoittaja.fi:ssä on alusta asti löytynyt kattavasti tietoa kustannusten merkityksestä sijoittamisen lopputulokseen sekä indeksi- ja ETF-rahastoista.

Tutustu ETF-työkaluun!

Artikkelin kirjoittaja on Anastasiya Köykkä, joka on kasvuyhtiöistä pitävä sijoittaja ja analyytikko. Hän tutkii sijoitusmahdollisuuksia vallitseviin innovaatioihin, jotka johtavat maailman muutoksiin. Hän pyrkii tunnistamaan osakkeet, joilla on huomattava kasvupotentiaali. Anastasiyalla on BBA-tutkinto ”Financial Management for Global Business”, Haaga-Helia ja kansainvälisen oikeuden maisterin tutkinto Valko-Venäjän valtionyliopistosta.

Sinua voisi kiinnostaa
Analyysi: LeadDesk odottaa vuosikasvun paranevan kuluvana vuonna
Riski-indikaattori edelleen ”suosi osakkeita” -tasolla
Osaketyökaluun lisätty joukko uusia osakkeita – Mukana Mandatumin osake
Omalla Maalla LKV
Sijoittajan valinnat