Sijoitus- vai holdingyhtiö – kumpi kannattaa? Optimoi verotuksesi

Perustamalla sijoitus- tai holdingyhtiön voi optimoida verotusta

Jokaisella sijoittajalla käy varmasti joskus mielessä, miten voisi optimoida omaa verotustaan. Kun osakesäästötili on ladattu limiittiinsä, oma liiketoimintaa harjoittava yhtiö tekee hyvän tuloksen tai sijoitusasuntoja kertyy useampi, voi sijoitus- tai holdingyhtiön perustaminen olla ajankohtainen päätös. Vaikka sijoitusyhtiöiden ”verottomat osingot” ovat paikkaansapitämätön sijoitusmyytti, on totta, että sijoitusyhtiön avulla sijoittaminen tarjoaa erilaisia verotuksellisia ja taloudellisia etuja verrattuna yksityishenkilönä sijoittamiseen.

Uuden yhtiön perustaminen ei kuitenkaan ole oikotie onneen. Sekä holding- että sijoitusyhtiö ovat useimmin tavallisia osakeyhtiöitä, joista syntyy osakeyhtiöoikeudelliset velvoitteet. Etujen lisäksi sijoitus- tai holdingyhtiö tuokin mukanaan hallinnollisia seikkoja, esimerkiksi kirjanpito- ja veroilmoitusvelvollisuuden. Sijoittajan kannattaa siis ottaa selvää, mitkä ovat holding- ja sijoitusyhtiön keskeiset erot, kumpi sopii hänelle paremmin sekä mitä yhtiön perustaminen ja hallinnointi vuosittain vaatii. Tämän artikkelin tavoitteena on antaa lyhyt oppimäärä aiheesta holding- vs. sijoitusyhtiöt.

Sijoitusyhtiöt

Sijoitusyhtiö on usein osakeyhtiön muodossa oleva sijoitusjärjestely, jota käytetään aktiiviseen sijoitustoimintaan. Aktiiviseen sijoitustoimintaan katsotaan esimerkiksi arvopaperikaupan harjoittaminen, sekä se, että yhtiö omistaa toisia listaamattomia yhtiöitä ja on aktiivisesti mukana niiden kehittämisessä.

Verotuksellisesta näkökulmasta osakeyhtiön etu yksityishenkilönä sijoittamiseen verrattuna on hyvin selkeä – yksityishenkilönä kaikki sijoitustoiminnasta saatu tulo verotetaan henkilökohtaisena pääomatulona, eli 30 prosentilla aina kolmeenkymmeneen tuhanteen euroon asti, ja 34 prosentilla tulojen ylittäessä sen. Esimerkiksi osakeyhtiömuotoisella sijoitusyhtiöllä sijoittamisesta saatu tulo on puolestaan yhteisöveron alaista, ja sitä verotetaan 20 prosentin tasaverolla.

Toinen osakeyhtiön verotuksellinen etu liittyy osinkoihin. Mikäli listaamaton osakeyhtiö omistaa vähintään 10 % pörssiyhtiöstä, ovat tuon pörssiyhtiön jakamat osingot verovapaita osakeyhtiölle, kuten sijoitusyhtiölle. Jos yksityisen yhtiön omistusosuus pörssiyhtiöstä on alle 10 %, osingosta on veronalaista tuloa 75 % ja verovapaata tuloa 25 %. Yksityishenkilölle pörssiyhtiön jakamat osingot ovat 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa, ja osingon efektiivinen verorasitus yksityishenkilösaajalle on 25,5 tai 28,9 prosenttia, joten osakeyhtiömuotoisen sijoitusyhtiön tarjoama etu on näissä puitteissa merkittävä.

Listaamattomien yhtiöiden toisille listaamattomille yhtiöille jakamat osingot ovat pääsääntöisesti aina verovapaita. Sen sijaan listaamattoman yhtiön yksityishenkilölle maksamasta osingosta verotetaan kevyttä pääomatuloveroa (7,5 %) niin kauan, kun osinko ei ylitä 8 prosenttia maksavan yhtiön nettovarallisuudesta taikka 150 000 euron rajaa. Sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ovat siis verotuksellisesta näkökulmasta sijoitusyhtiön avulla selkeästi tehokkaampia.

Kenelle sijoitusyhtiö sopii?

Lyhyesti sanottuna sijoitusyhtiön perustaminen voi sopia sijoittajalle, joka haluaa käydä aktiivisesti esimerkiksi osakekauppaa.

Sijoitusyhtiön olennaisin ero holdingyhtiöön on se, että sijoitusyhtiön aktiivinen sijoitustoiminta on elinkeinotunnusmerkistön täyttävää liiketoimintaa. Tästä syystä sijoitusyhtiötä verotetaan elinkeinoverotuksen mukaan ja se on oikeutettu tiettyihin elinkeinoverolain säännösten mukaisiin veroetuihin, joihin holdingyhtiö ei ole oikeutettu.

Holdingyhtiöt

Holdingyhtiö eli hallintayhtiö on yleensä osakeyhtiö, joka omistaa yhtä tai useampaa toista yhtiötä tai muita omaisuuseriä. Tärkeä piirre holdingyhtiössä on se, että holdingyhtiö harjoittaa vain passiivista sijoitustoimintaa, eli se ei tee esimerkiksi aktiivista pörssikauppaa.

Listaamattomien osakeomistusten hallitseminen holdingyhtiön kautta tarjoaa erilaisia hyötyjä verrattuna yksityishenkilönä sijoittamiseen. Verotuksellisesta näkökulmasta holdingyhtiöihin pätee osittain samoja sääntöjä kuin sijoitusyhtiöihin tietyillä erotuksilla.

Sijoitusyhtiön tavoin holdingyhtiötä verotetaan kiinteällä 20 prosentin yhteisöverolla, mikäli holdingyhtiö on yhtiötyypiltään osakeyhtiö. Kaikkia veroetuja holdingyhtiö ei kuitenkaan saa, sillä holdingyhtiötä ei koske mikään elinkeinoverolain (EVL) säännös. Näihin lukeutuu muun muassa EVL:n pykälän 6b mukainen käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapaus sekä -hankinnan vähennyskelvottomuus. Sijoitusyhtiö puolestaan täyttää elinkeinotunnusmerkistön, ja on täten oikeutettu edellä mainittuihin etuihin. Holdingyhtiö ei myöskään voi koskaan olla arvonlisäverovelvollinen.

Kenelle holdingyhtiö sopii?

Holdingyhtiön tärkein ero sijoitusyhtiöön on se, että holdingyhtiö voi omistaa vain passiivisesti osakkeita tai muita omaisuuseriä, ja sen takia sen toimintaa ei katsota elinkeinotoiminnaksi. Tästä syystä holdingyhtiötä verotetaan tuloverolain mukaan.

Holdingyhtiön perustaminen voi sopia henkilölle, joka ennestään omistaa tai osaomistaa liiketoimintaa harjoittavan yhtiön. Holdingyhtiön kautta omistaminen on erityisen hyödyllistä niille yrittäjille, jotka osaomistavat yhdessä listaamattoman yhtiön. Tällöin holdingyhtiöt voivat ratkaista ongelman, jossa osa omistajista haluaa pysytellä kevennetyn verovelvollisuuden piirissä ja nostaa osinkoa vain 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta, kun taas osa omistajista haluaa maksaa koko tuloksen ulos osinkoina korkeammasta veroprosentista huolimatta. Tällöin liiketoimintaa harjoittava yhtiö voi maksaa tuloksensa täysimääräisesti veroneutraalina osinkona omistajien holdingyhtiöille, ja omistajat voivat itse määrittää, paljonko he haluavat tuloksesta nostaa itselleen osinkona.

Varallisuuden siirtäminen yhtiölle kasvattaa verotaakkaa

Vaikka sijoitus- tai holdingyhtiön kautta sijoittamiseen liittyy selkeitä verohyötyjä, ei kyseessä ole niin sanottu ilmainen lounas. Yhtiön perustamiseen liittyy tiettyjä kuluja, kuten kaupparekisterimaksu ja kirjanpidon kustannukset. Tämän lisäksi sijoittaja joutuu lähtökohtaisesti aina maksamaan varainsiirtoveroa siirtäessään omaisuutta yhtiöön. Osakeyhtiölainsäädäntö ja verolainsäädäntö mahdollistavat sijoituksen tekemisen apporttina (muuna kuin rahana), mutta käytännössä tällöin omaisuuden arvonnousut realisoituvat, ja yksityishenkilö voi joutua maksamaan luovutuksen saajan maksaman varainsiirtoveron lisäksi luovutusvoittoveroa arvonnousun osalta. Yhtiö puolestaan on velvollinen suorittamaan varainsiirtoveroa 1,5 % apporttina sijoitettujen suomalaisten arvopapereiden tai asunto-osakkeiden käyvästä arvosta ja 3,0 % kiinteistön käyvästä arvosta.

Kuten osakesäästötilillä, kohdistuu ”kevennetty verotus” myös sijoitus- ja holdingyhtiöiden kohdalla vain tuloihin, jotka pidetään yhtiön sisällä. Lähtökohtaisesti sijoitustoiminnan tuotot jäävätkin yhtiöön, ellei sijoittajalle makseta sijoitusyhtiön toimesta palkkaa tai osinkoja. Tällöin sijoittajaa verotetaan tuloista joko yksityishenkilön ansio- tai pääomatulona. Varojen kerryttäminen sijoitus- tai holdingyhtiöön kuitenkin tehostaa korkoa korolle -ilmiötä, sekä nostaa yhtiön nettovarallisuutta, mikä puolestaan edesauttaa edullisempaa osingonjakoa osakkaille.

Kannattaako minun perustaa holding- tai sijoitusyhtiö?

Sijoittajia, kuten kaikkia ihmisiä, on todella moneen eri junaan ja jokaisen sijoittajan henkilökohtainen tilanne riippuu useasta muuttujasta. Sijoitus- tai holdingyhtiön perustaminen ei välttämättä sovi jokaisen henkilökohtaiseen tilanteeseen, ja siksipä päätöstä perustaa uusi yhtiö tulee harkita tarkasti sekä jokaisen kohdalla erikseen.

Mikäli yhtiön perustaminen tai verotuksen optimoiminen kiinnostaa, mutta oma tilanne aiheuttaa epävarmuutta, on varteenotettava vaihtoehto kääntyä ammattilaisen puoleen. Verojuristin avustaessa on helpompi tarkistaa, että kaikki holding- tai sijoitusyhtiön perustamiseen liittyvät lakitekniset asiat ovat kunnossa, eikä odottamattomia yllätyksiä yhtiön perustamiseen liittyen tapahdu. Tämänkaltaisia avustavia palveluita tarjoaa esimerkiksi helsinkiläinen lakitoimisto BOWA Legal.

BOWA on todella helposti lähestyttävä lakitoimisto, joka palvelee kaiken kokoisia asiakkaita, yrityksiä ja niiden yrittäjiä. Tällä hetkellä BOWA tarjoaa myös maksuttoman aloituskonsultaation, jossa voidaan kartoittaa esimerkiksi holdingyhtiön perustamisen tarjoama hyöty sinulle.

Tehty kaupallisessa yhteistyössä BOWA Legal Oy:n kanssa.