Teknisen analyysin indikaattorit: Liukuvat keskiarvot

Tekninen analyysi pyrkii hyödyntämään historiallista hintadataa sijoitusmahdollisuuksien tunnistamiseksi. Liukuvat keskiarvot ovat erittäin yleisesti käytettyjä teknisen analyysin indikaattoreita. Mitä ne ovat ja miten ne toimivat?

Sijoittaja.fi
Sijoittaja.fi

Tekninen analyysi pyrkii hyödyntämään historiallista hintadataa sijoitusmahdollisuuksien tunnistamiseksi. Liukuvat keskiarvot ovat erittäin yleisesti käytettyjä teknisen analyysin indikaattoreita. Mitä ne ovat ja miten ne toimivat?

Liukuva keskiarvo (Moving Average)

Liukuvat keskiarvot (MA) ovat jatkuvia ennalta määritetyn aikajakson keskiarvoja, jotka yleensä lasketaan osakkeen tai muun sijoitusinstrumentin päivittäisistä päätöskursseista. Ennalta määritetyn tarkasteluajanjakson pituus vaihtelee sijoittajan sijoitusstrategian, preferenssin ja tavoitteiden mukaan.

Liukuvien keskiarvojen perusfunktio on tasoittaa osakkeen lyhyemmän aikavälin hinnanvaihtelua tai suodattaa datasta sijoittajan näkökulmasta merkityksetöntä ”hintamelua” sekä näin ilmentää selkeämmin pidempää hintatrendiä. Nouseva liukuva keskiarvo kuvastaa nousutrendiä ja laskeva keskiarvo laskutrendiä. Liukuvaa keskiarvoa käytetään myös tuki- ja vastustasojen määrittämiseen.

Hahmotelma liukuvan keskiarvon tukitasoista

Kuva 1. Havainnointikuva liukuvan keskiarvon tukitasoista. Traidingview

Käytetyimpiä ovat 20, 50 ja 200 päivän liukuvat keskiarvot

Koska keskiarvojen laskeminen perustuu historialliseen hintadataan, on indikaattori luonteeltaan jäljessä oleva. Yleisesti käytettyjä keskiarvon laskenta-ajanjaksoja ovat 20, 50 ja 200 päivää, mutta myös muita ajanjaksoja käytetään laajasti. Luonnollisesti, mitä pitempi laskenta-ajanjakso, sitä suurempi on viive.

Jokaisen sijoittajan tulee itse valita perustuen omaan sijoitusstrategiaan, minkä aikavälin trendiä haluaa tarkastella. Lyhyemmät keskiarvot soveltuvat paremmin lyhyen aikavälin kaupankäyntiin, kun taas pitemmän aikavälin keskiarvoja hyödynnetään pitkäkestoisemmissa sijoituksissa.

Parhaimman kokonaiskuvan saamiseksi, keskiarvoja hyödyntävän sijoittajan on hyvä pyrkiä seuraamaan enemmän kuin yhtä liukuvaa keskiarvoa (esim. 20-, 50- ja 200-päivän) useammalla eri aikajänteellä (esim. päivä-, viikko- ja kuukausitasolla). Lyhyemmällä frekvenssillä kauppaa käyvät hyödyntävät usein lyhyempiä keskiarvoja (esim. 5-, 10- ja 20 päivää) ja ajanjaksoja (esim. 1h, 4h, ja 1 päivä), mutta myös lyhyemmässä
kaupassa on hyvä muistaa ainakin aika-ajoin katsoa suurempaa kokonaiskuvaa vallitsevasta trendistä.

Golden cross ja Death cross

Liukuvien keskiarvojen leikkauspisteet voivat antaa osviittaa trendin muutoksesta. Kun lyhyemmän ajanjakson keskiarvo (esim. 50 päivää) nousee pidemmän keskiarvon (esim. 200 päivää) yläpuolelle, on kyseessä ns. ”Golden cross”, jota monet teknisen analyysin hyödyntäjät kutsuvat nousevan momentin tai nousutrendin signaaliksi.

Vastaavasti ”Death cross” tarkoittaa tilannetta, jossa 50 päivän liukuva keskiarvo laskee 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolelle. Liukuvien keskiarvojen aikajaksot voivat olla eri pituisia. Olennaista on, että lyhyempi trendi leikkaa yläpuolelta pitemmän aikavälin trendin. Tämä voi olla merkki myyntisignaalista.

Golden crossin ja death crossin tulkitsemisessa voi hyödyntää myös kaupankäyntivolyymia. Noussut volyymi leikkauksen tapahtuessa antaa vahvistuksen ja tuo enemmän uskottavuutta signaalille.

On äärimmäisen tärkeä muistaa, että signaali voi aina olla virheellinen ja jäädä lyhytkestoiseksi (fake out). Erityisesti, jos tarkasteltavien keskiarvojen ajanjaksot ovat lähellä toisiaan, risteyskohtia voi tapahtua tiuhaan ja seurannasta saatu informaatio ei välttämättä ole relevanttia.

Alempana on esitetty tarkemmin yleisimmät teknisessä analyysissä käytetyt liukuvat keskiarvot.

Yksinkertainen Liukuva Keskiarvo (Simple Moving Average)

Yksinkertainen liukuvakeskiarvo (SMA) lasketaan ottamalla aritmeettinen keskiarvo osakkeen päätöskursseista halutulta ajanjaksolta. SMA siis painottaa jokaista tarkasteluajanjakson päivää yhdenvertaisesti. SMA on tunnetuin keskiarvoindikaattori teknisessä analyysissä. Yksinkertaisen liukuvan keskiarvon laskukaava on:

Esimerkiksi SMA20 lasketaan lisäämällä 20 edellisen päivän (päivät 1-20) osakkeen päätöskurssit yhteen ja jakamalla summa kahdellakymmenellä. Seuraavana päivänä ensimmäisen päivän päätöskurssi tippuu laskelmista pois ja uuden päivän päätöskurssi tulee sen tilalle (päivät 2-21). Nimittäjässä on edelleen 20, koska tarkastelujakson aikaperiodi ei muutu. On yleistä, että lasketuista keskiarvoista piirretään kuvaajat
osakkeen hintakaavioon visuaaliseksi tueksi, mutta käytäntö ei ole välttämätön.

Alla on havainnointikuva yksinkertaisen liukuvan keskiarvon liikkumisesta:

Kuva 2. Havainnointikuva SMA liikkeestä. Traidingview

Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo (Exponential Moving Average)

Eksponentiaalinen liukuva keskiarvon (EMA) laskennassa uusimman päivän kurssiarvolla on suurempi painoarvo kuin vanhemmilla arvoilla, mistä johtuen EMA reagoi nopeammin uudempaan kaupankäyntitoimintaan kuin SMA. Sanotaankin, että EMA kuvaaja ”liikkuu nopeammin” kuin vastaavan ajanjakson SMA. Monet sijoittajat suosivatkin EMA:n käyttöä, varsinkin kun trendin tarkasteluajanjakso on lyhyt. Toisaalta monet sijoittajat uskovat, että EMA:n käyttö lisää väärien signaalien määrää johtuen läheisten päivien ylipainotuksesta.

Eksponentiaalisen liukuvan laskukaava on jokseenkin haastavampi kuin yksinkertaisen liukuvan keskiarvon, ja oikean arvon laskemisesti tarvitaan osakkeen koko hintahistoria. Jotta EMA voidaan laskea, tarvitaan ensin kerroinluku tai ”smoothing”-faktori:

Kun kerroinluku tiedetään, voidaan laskea EMA arvot:

Alla on samanlainen hahmotelma kuin kuvassa kaksi, mutta eksponentiaalisilla liukuvilla keskiarvoilla Kyseisessä tilanteessa EMA:n leikkauspisteet siirtyvät kuvaajassa oikealle verrattuna SMA:han läheisten päivien painotuksen johdosta:

Kuva 3. Havainnointikuva EMA liikkeestä. Traidingview

Liukuvien keskiarvojen hyödyt ja rajoitteet

Liukuvien keskiarvojen hyödyntäminen perustuu samaan ajatukseen, kuin muidenkin teknisen analyysin indikaattoreiden hyödyntäminen – menneen tutkiminen voi antaa sijoittajalle ideaa tulevista tapahtumista.

Ajattelutapa on ristiriidassa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa, jonka mukaan osakkeiden hinnanvaihtelun tulisi seurata satunnaiskulku teoriaa (random walk-theory), eikä hinnan muutos olisi millään tasolla riippuvainen historiallisista hinnoista. Oletuksena tälle ajattelulle on, että kaikki informaatio on sijoittajien käytettävissä ja sitä käytätetään rationaalisesti hyödyksi. Täysin tehokkaat markkinat ovat näin asymptoottinen käsite tarkoittaen, että sijoittajien lukumäärän kasvaessa rajatta myös markkinainformaatiota hyödynnetään rajatta lähes reaaliaikaisesti. Täten teoriassa markkinat lähestyvät tehokkaiden markkinoiden tasoa markkinoille osallistuvien määrän kasvaessa.

Oletus siitä, että kaikki sijoittajat käyttäytyisivät koko ajan rationaalisesti, on absurdi oletus. Se ei kuitenkaan vielä suoraan kumoa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin hyödyllisyyttä, jos markkinat toimivat tarpeeksi korkealla tehokkuustasolla.

Ihmiset ovat pohjimmiltaan tunneperäisiä olentoja ja käyttäytyvät vähintäänkin aika ajoin irrationaalisesti johtuen esimerkiksi eriävästä tiedosta, ryhmäajattelusta, välinpitämättömyydestä ja käyttäytymisrajoitteista. Siksi on kohtuullisen turvallista olettaa, että erilaisilla markkinoilla on vähintään
ajanjaksoja, jolloin markkinat eivät toimi tehokkaasti. Teknisen analyysin hyödyntäjät pyrkivät hyötymään tämänkaltaisesta irrationaalisuudesta ja epätehokkuudesta tutkimalla arvopaperin historiallista dataa ja löytämään tietynlaiseen trendiin viittavia malleja.

Sijoitustutkimus kertoo, että tuottavaa ja pelkästään liukuvia keskiarvoja hyödyntävää sijoitusstrategiaa on hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta muodostaa. Liukuvien keskiarvojen hyödyntäminen osana sijoitusprosessia esimerkiksi fundamenttianalyysin tai muiden teknisen analyysin työkalujen tukena on kohtuullisempi oletus.

Esimerkiksi fundamenttianalyysin perusteella syntyneelle osto- tai myyntihalukkuudelle voi hakea tukea analysoimalla vallitsevaa trendiä. Trendin seuraaminen voi myös auttaa sijoittajaa systematisoimaan sijoitusprosessia, välttämään turhaa kaupankäyntiä sekä vähentämään tunneperäisiä paniikki- ja FOMO- (fear of missing out) tilanteita.

Teknistä analyysia kannattaakin käyttää vähintään osto- tai myyntihetken ajoituksessa. Lisäksi tekninen analyysi saattaa kertoa fundamenttisijoittajalle jotain, mitä se ei ole analyysissaan hoksannut. Usein esimerkiksi osakkeen kurssi kääntyy laskutrendiin ennen kuin yhtiö antaa tulosvaroituksen. Vastaavasti nousutrendi käynnistyy ennen kuin fundamenteissa tapahtuu positiivista käännettä.

Sinua voisi kiinnostaa
Tekoälyuutiset: Uusi askel ihmismäisempiin tekoälymalleihin
Helsingin pörssi on vihdoin kääntynyt – hakannut tuotossa jopa teknologiaosakkeet
Ovaro on todella aktiivinen – näkee pohjan olevan takana
WIMAO
Sijoittajan valinnat