Elokuun lopulla sähkön hinnassa tapahtui dramaattinen käänne, kun hinta nousi yllättäen useita kymmeniä senttejä per kWh. Energiayhtiöiden mukaan syynä on usean tekijän summa.
Sähkön hinta määräytyy usean tekijän kautta:
Öljyn ja kaasun hinta oli vuonna 2022 korkealla johtuen koronapandemian jälkeisestä kysynnän noususta ja Ukrainan sodasta, joka on vähentänyt venäläisen kaasun ja öljyn tuontia Eurooppaan. Pohjoismaissa sähköä tuotetaan paljon vesivoimalla. Kuiva sää alentaa vesivarantoja ja vähentää vesivoiman tuotantoa ja nostaa siten sähkön hintaa. Erityisesti talvella sähkön kulutusta nostaa myös kylmä sää. Päästöoikeuksien hinnoillakin on vaikutuksensa sähkön hintaan. Jos sähköä tuotetaan siten, että tuotannosta aiheutuu CO2 -päästöjä, joutuu sähköyhtiö ostamaan päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien hinta siirtyy siten suoraan sähkön markkinahintaan.
Sähkön kulutukseen vaikuttaa myös talouden aktiviteetti. Kun paljon sähköä kuluttavat tehtaat ja tuotantolaitokset käyvät täydellä kapasiteetilla, sähkön kulutus on huipussaan ja hinta nousee. Jatkossa sähköautojen yleistyminen lisää sähkön kulutusta. Vielä sillä ei ole sähkön hintaa nostavaa vaikutusta, mutta tulevaisuudessa, kun sähköistä autokantaa on laajasti liikkeellä, on silläkin vaikutusta.
Taulukosta näet pörssisähkön spot-hinnan tunneittain. Seuraamalla sähkön hinnanvaihtelua voi hyödyntää edulliset tunnit.
Suomessa on 2000-luvulla totuttu siihen, että sähkön hinta ilman siirtomaksua on ollut 4-6 senttiä per kWh. Vuonna 2022 sähkön hinta oli moninkertainen historiaan verrattuna.
Vuonna 2023 sähkön hinta on ollut selvästi alempana kuin viime vuonna. Heinäkuussa 2023 sähkön pörssihinta on ollut keskimäärin 3,9 senttiä per kWh ilman alv:ta. Elokuun loppupuolella sähkön hinnassa tapahtui kuitenkin merkittävä muutos hinnan pompatessa useisiin kymmeniin sentteihin per kWh. Maanantaina 21.8. sähkön hinta kävi ylimmillään 68,2 sentissä.
Fortumin julkaiseman tiedotteen mukaan sähkön hintapiikki johtuu usean tekijän summasta. Ensinnäkin Suomen ja Ruotsin välisissä sähkönsiirtoyhteyksissä on tällä hetkellä rajoituksia Letsi-Petäjäskoskin linjalla uuden siirtoyhteyden rakentamisen takia. Sähkönsiirto Ruotsista Suomeen on noin 1 600 MW vähäisempi kuin normaalitilanteessa. Tämän lisäksi Olkiluoto 2 tuotanto keskeytettiin perjantaina 18.8. generaattorilla havaitun kosteuden nousun vuoksi. Ajoitus oli todella heikko, sillä tällä hetkellä tuulivoiman tuotanto on ollut vähäistä, ja sunnuntaina 20.8. aloitettiin suunniteltu Loviisa 1:n reaktorin vuosihuolto.
Tyypillisesti sähkön hinta on korkeimmillaan talvella, kun kylmä sää lisää sähkön kulutusta ja nostaa hintaa. Keväällä ja kesällä sähkö on puolestaan edullisempaa, koska vesivarannot ovat korkealla, eikä sähköä juurikaan tarvita lämmitykseen.
Sähkön hintakehitys riippuu nyt pitkälti siitä, miten kauan Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtoa rajoitetaan, sekä kuinka nopeasti OL2:n tuotanto saadaan jälleenkäynnistettyä. Mitä pidemmälle työt venyvät talvea kohti, sitä korkeammalle sähkön hinta voi nousta. Myös leutona pysyvä sää voi osaltaan nostaa hintoja.
Tämän hetkinen hintapiikki johtuu energiayhtiöiden tiedotteiden perusteella kuitenkin huonosta sattumasta. Sekä Loviisa 1:n vuosihuolto että Ruotsin siirtoyhteyksien rajoitukset ovat olleet laskelmoituja ja tiedossa pitkän aikaa. OL2:n vika sekä heikko tuulivoimantuotanto eivät ole missään määrin yhtä merkittäviä muutoksia, kuin viime vuonna Ukrainan sodan myötä alkanut energiakriisi. Tämän hetkinen sähkön hintapiikki jääneekin selvästi lyhytkestoisammaksi.
Sähkön hinnan noususta huolimatta pörssissä voi edelleen ostaa sähköfutuureja koko vuodelle 2024. Vuodelle 2024 sähkön hinnan saa nyt 5,1-5,2 sentillä per kWh. ALV:n kanssa hinta on siis 6,5 senttiä per kwh.
Tämä on lähellä tasoa, johon Suomessa on totuttu ennen Ukrainan sodan aloittamaa poikkeustilannetta. Markkina on siten normalisoitunut, eikä tämän hetkisten vastoinkäymisten uskota vaikuttavan sähkön hintaan enää vuonna 2024.
29.9.2023 13:49 | Sijoittaja.fi
29.9.2023 15:01 | Sijoittaja.fi
29.9.2023 13:26 | Timo Heikkilä