Tekoäly mullistaa lääkekehityksen – poimimme kolme osaketta alalta Tekoäly on kiistatta yksi tämän hetken suurimmista megatrendeistä. Tekoäly on raivannut tiensä myös lääke- ja bioteknologian alalle, jossa sen on povattu mullistavan koko sektorin. Esittelemmekin kolme osaketta, jotka hyödyntävät tekoälyä ja koneoppimista lääkkeiden löytämisessä sekä kehittämisessä. Sijoittaja.fi 4.11.2023 kansainvälinen sijoittaminen sijoitusideat teknologiayhtiöt Tekoäly Tekoäly on kiistatta yksi tämän hetken suurimmista megatrendeistä. Tekoäly on raivannut tiensä myös lääke- ja bioteknologian alalle, jossa sen on povattu mullistavan koko sektorin. Esittelemmekin kolme osaketta, jotka hyödyntävät tekoälyä ja koneoppimista lääkkeiden löytämisessä sekä kehittämisessä. ”Tekoälyn aikakausi on alkanut” Näin on otsikoitu Bill Gatesin hiljattain julkaistu blogiteksti. Gates kommentoi julkaisussa tekoälyn olevan yhtä perustavanlaatuinen keksintö kuin mikroprosessori, henkilökohtainen tietokone, internet tai matkapuhelin. Microsoftin perustajan mukaan tekoäly tulee muokkaamaan sitä, miten ihmiset työskentelevät, oppivat, matkustavat, saavat terveydenhuoltoa ja miten he kommunikoivat keskenään. ”Kokonaisia toimialoja tulee kehittymään tekoälyn ympärille”. Bill Gatesin ajatukset tekoälyn tulevaisuudesta tiivistyvät kahteen osakkeeseen. Luonnollisesti toinen on Microsoft, mutta toinen Gatesin nostamista osakkeista on tekoälyn hyödyntämiseen lääkelöydöksien tekemisessä keskittyvä Schrödinger (Nasdaq: SDGR). Tässä artikkelissa käsittelemmekin tekoälyn hyödyntämistä uusien lääkkeiden kehittämisessä, sekä analysoimme alan johtajien potentiaalia sijoituskohteina. Tekoälyä on kehitetty jo useita vuosikymmeniä Tekoälyä käsittelevä artikkeli on mukava aloittaa pienellä tietoiskulla. Tiesitkö, että tekoälyn kehittäminen on aloitettu yli kuusi vuosikymmentä sitten? Vuonna 1956 joukko tieteilijöitä Dartmouthin yliopistossa asettivat itselleen todella kunnianhimoisen tavoitteen: ”Jokainen oppimisen osa-alue tai älykkyyden piirre voidaan periaatteessa kuvata niin tarkasti, että kone voidaan ohjelmoida simuloimaan sitä. Yritämme selvittää, miten koneet voisivat käyttää kieltä, muodostaa abstraktioita ja käsitteitä, ratkaista ihmisten varalle varattuja ongelmia sekä parantaa itseään.” Kunnianhimoisen alun jälkeen tekoäly on kokenut ylä- ja alamäkiä. Ensimmäisen hypen päätyttyä 1980-luvulla alkoi niin sanottu tekoälyn talvi. Useat tieteenharjoittajat pettyivät tekoälyn kehityksen tuloksiin, ja termi ”AI” (artificial intelligence) oli lähestulkoon kielletty tovin aikaa. Tämän jälkeen tekoäly koki uuden nousun vasta 2010-luvulla, kun koneoppimisen algoritmit, kuten Siri ja DeepL nostivat suosiota sekä alan sisällä että kuluttajien käytössä. Tekoälyn nykyiseen menestykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet yhä enemmän saatavilla oleva data sekä tietokoneiden kasvanut laskentateho. Seurauksena näistä kuluvan vuoden alussa syntyi ChatGPT:n, joka sai miljoona käyttäjää alle viidessä päivässä. Tekoäly ja terveysteknologia Scifi-elokuvissa loukkaantuneelle potilaalle tehdään nopeasti koko kehon skannaus, jonka jälkeen hänet diagnosoi ja parantaa tekoälyohjattu robotti. Robotti saattaa valita lääkeaineet potilaan geneettisten ja fysiologisten ominaisuuksien perusteella, minkä takia hoito on niin tehokas. Tämä aiemmin täysin tieteisfiktiota ollut kuvaus saattaa mahdollisesti olla tulevaisuudessa totta. Yhä useammat yritykset ovat nimittäin alkaneet soveltaa tekoälyä lääketieteellisessä bioteknologiassa. Tekoälyä käytetään muun muassa: uusien lääkeaineiden löytämiseen ja -kehitykseen, data-analytiikkaan, jotta sairauksien taustalla olevua mekanismeja ymmärrettäisiin paremmin, diagnostiikassa ja sairauksien ennustamisessa sekä henkilökohtaisessa lääketieteessä, jotta potilaalle voitaisiin kehittää yksilöllisiä hoitosuunnitelmia erityistarpeiden mukaisesti Globaalin terveysteknologiassa käytettävän tekoälyn markkinan odotetaan saavuttavan 188 miljardin dollarin arvo vuoteen 2030 mennessä. Markkinan vuotuinen yhdistetty kasvuvauhti (CAGR) olisi 37 % vuosien 2022 ja 2030 välillä. Lääkelöydöksissä käytettävän tekoälyn markkinan on arvioitu olleen noin 1,5 miljardia dollaria vuonna 2022, ja sen on arvioitu kasvavan noin 30,1 % (CAGR) vuosien 2023 ja 2032 välillä. Lähde: Global Market Insights Tekoäly vastaa lääketeollisuuden suurimpiin haasteisiin Nopeus, tehokkuus sekä kustannukset ovat olleet aina uusien lääkkeiden löytämisen, kehittämisen ja testaamisen suurimpia haasteita. Tekoälyn käyttäminen lääkekehityksessä voi nopeauttaa huomattavasti prosessin toteutusta sekä säästää kustannuksissa. Massachusettsin teknologiainstituutin tutkijoiden tekemä löytö tarjoaa hyvän esimerkin. Vuonna 2020 MIT:n tutkijaryhmä käytti tekoälyä löytääkseen antibiootin, joka pystyy tappamaan E. coli-bakteerin. Kyseisten suolistoinfektioita aiheuttavien bakteerien takia tuhansia ihmisiä joutuu sairaalaan vuosittain. Tutkijat kouluttivat tekoälymalliaan tutustuttamalla sille noin 2 500 eri molekyyliä, minkä jälkeen he käyttivät 6 000 yhdistettä järjestelmän läpi. Malli poimi yhden molekyylin (joka myöhemmin nimettiin halisiiniksi), jolla ennustettiin olevan voimakas antibakteerinen vaikutus. Molekyylin kemiallinen rakenne erosi kaikista olemassa olevista antibiooteista, ja sen toksisuuden ihmissoluille arvioitiin olevan alhainen. Löydetty lääkeaine tappoi laboratoriokokeissa monia maailman ongelmallisimpia sairauksia aiheuttavia bakteereja. Näihin lukeutui myös sellaisia bakteerikantoja, jotka ovat vastustuskykyisiä kaikille tunnetuille antibiooteille. Tutkijoiden kehittämä järjestelmä löysi halicinin murto-osassa siitä ajasta, joka perinteisillä menetelmillä olisi kestänyt. Aikaisemmat analyysit osoittavat, että 1990-luvun alun ja 2000-luvun lopun välillä tällainen tyypillinen löytämis- ja kehitysprosessi kesti 12 vuotta tai enemmän. Halicinin tapauksessa MIT:n ryhmä käytti tekoälyjärjestelmää, joka oli koulutettu testaamaan yli 100 miljoonaa kemiallista yhdistettä muutaman päivän aikana. Vaikuttavaa, eikö? Kolme osakenostoa sektorilta Jäsenosiossa esittelemme kolme lääkehityksen tekoälyosaketta maailmalta. Exscientia PLC Ensimmäisenä tarkasteluumme pääsee Exscientia PLC (NASDAQ: EXAI) Yhtiö on voittanut kokonaisvaltaisesta tekoälyyn perustuvasta tarkkuuslääkealustaan palkinnon, jota arvostetaan biofarmaseuttisen tutkimuksen alalla Nobelin palkinnon tavoin – Exscientia voitti kyseisen Prix Galien -palkinnon kategoriassa Digital Health vuosina 2022 ja 2023. Lue ilmaiseksi kaksi viikkoa Haluatko lukea artikkelin? Sijoittaja.fi -jäsenenä saat lukuoikeuden tähän ja tuhansiin muihin artikkeleihin ja analyyseihin. Lisäksi saat käyttöösi Sijoittaja360 -palvelun. Ilmaisen kokeilujakson jälkeen tilaus jatkuu 11,90€. Voit perua koska tahansa. Aloita ilmainen kokeilu Tutustu jäsenyyksiin KirjauduUnohditko salasanasi? Artikkelin kirjoittaja on Anastasiya Köykkä, joka on kasvuyhtiöistä pitävä sijoittaja ja analyytikko. Hän tutkii sijoitusmahdollisuuksia vallitseviin innovaatioihin, jotka johtavat maailman muutoksiin. Hän pyrkii tunnistamaan osakkeet, joilla on huomattava kasvupotentiaali. Anastasiyalla on BBA-tutkinto ”Financial Management for Global Business”, Haaga-Helia ja kansainvälisen oikeuden maisterin tutkinto Valko-Venäjän valtionyliopistosta. kansainvälinen sijoittaminen sijoitusideat teknologiayhtiöt Tekoäly
”Tekoälyn aikakausi on alkanut” Näin on otsikoitu Bill Gatesin hiljattain julkaistu blogiteksti. Gates kommentoi julkaisussa tekoälyn olevan yhtä perustavanlaatuinen keksintö kuin mikroprosessori, henkilökohtainen tietokone, internet tai matkapuhelin. Microsoftin perustajan mukaan tekoäly tulee muokkaamaan sitä, miten ihmiset työskentelevät, oppivat, matkustavat, saavat terveydenhuoltoa ja miten he kommunikoivat keskenään. ”Kokonaisia toimialoja tulee kehittymään tekoälyn ympärille”. Bill Gatesin ajatukset tekoälyn tulevaisuudesta tiivistyvät kahteen osakkeeseen. Luonnollisesti toinen on Microsoft, mutta toinen Gatesin nostamista osakkeista on tekoälyn hyödyntämiseen lääkelöydöksien tekemisessä keskittyvä Schrödinger (Nasdaq: SDGR). Tässä artikkelissa käsittelemmekin tekoälyn hyödyntämistä uusien lääkkeiden kehittämisessä, sekä analysoimme alan johtajien potentiaalia sijoituskohteina. Tekoälyä on kehitetty jo useita vuosikymmeniä Tekoälyä käsittelevä artikkeli on mukava aloittaa pienellä tietoiskulla. Tiesitkö, että tekoälyn kehittäminen on aloitettu yli kuusi vuosikymmentä sitten? Vuonna 1956 joukko tieteilijöitä Dartmouthin yliopistossa asettivat itselleen todella kunnianhimoisen tavoitteen: ”Jokainen oppimisen osa-alue tai älykkyyden piirre voidaan periaatteessa kuvata niin tarkasti, että kone voidaan ohjelmoida simuloimaan sitä. Yritämme selvittää, miten koneet voisivat käyttää kieltä, muodostaa abstraktioita ja käsitteitä, ratkaista ihmisten varalle varattuja ongelmia sekä parantaa itseään.” Kunnianhimoisen alun jälkeen tekoäly on kokenut ylä- ja alamäkiä. Ensimmäisen hypen päätyttyä 1980-luvulla alkoi niin sanottu tekoälyn talvi. Useat tieteenharjoittajat pettyivät tekoälyn kehityksen tuloksiin, ja termi ”AI” (artificial intelligence) oli lähestulkoon kielletty tovin aikaa. Tämän jälkeen tekoäly koki uuden nousun vasta 2010-luvulla, kun koneoppimisen algoritmit, kuten Siri ja DeepL nostivat suosiota sekä alan sisällä että kuluttajien käytössä. Tekoälyn nykyiseen menestykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet yhä enemmän saatavilla oleva data sekä tietokoneiden kasvanut laskentateho. Seurauksena näistä kuluvan vuoden alussa syntyi ChatGPT:n, joka sai miljoona käyttäjää alle viidessä päivässä. Tekoäly ja terveysteknologia Scifi-elokuvissa loukkaantuneelle potilaalle tehdään nopeasti koko kehon skannaus, jonka jälkeen hänet diagnosoi ja parantaa tekoälyohjattu robotti. Robotti saattaa valita lääkeaineet potilaan geneettisten ja fysiologisten ominaisuuksien perusteella, minkä takia hoito on niin tehokas. Tämä aiemmin täysin tieteisfiktiota ollut kuvaus saattaa mahdollisesti olla tulevaisuudessa totta. Yhä useammat yritykset ovat nimittäin alkaneet soveltaa tekoälyä lääketieteellisessä bioteknologiassa. Tekoälyä käytetään muun muassa: uusien lääkeaineiden löytämiseen ja -kehitykseen, data-analytiikkaan, jotta sairauksien taustalla olevua mekanismeja ymmärrettäisiin paremmin, diagnostiikassa ja sairauksien ennustamisessa sekä henkilökohtaisessa lääketieteessä, jotta potilaalle voitaisiin kehittää yksilöllisiä hoitosuunnitelmia erityistarpeiden mukaisesti Globaalin terveysteknologiassa käytettävän tekoälyn markkinan odotetaan saavuttavan 188 miljardin dollarin arvo vuoteen 2030 mennessä. Markkinan vuotuinen yhdistetty kasvuvauhti (CAGR) olisi 37 % vuosien 2022 ja 2030 välillä. Lääkelöydöksissä käytettävän tekoälyn markkinan on arvioitu olleen noin 1,5 miljardia dollaria vuonna 2022, ja sen on arvioitu kasvavan noin 30,1 % (CAGR) vuosien 2023 ja 2032 välillä. Lähde: Global Market Insights Tekoäly vastaa lääketeollisuuden suurimpiin haasteisiin Nopeus, tehokkuus sekä kustannukset ovat olleet aina uusien lääkkeiden löytämisen, kehittämisen ja testaamisen suurimpia haasteita. Tekoälyn käyttäminen lääkekehityksessä voi nopeauttaa huomattavasti prosessin toteutusta sekä säästää kustannuksissa. Massachusettsin teknologiainstituutin tutkijoiden tekemä löytö tarjoaa hyvän esimerkin. Vuonna 2020 MIT:n tutkijaryhmä käytti tekoälyä löytääkseen antibiootin, joka pystyy tappamaan E. coli-bakteerin. Kyseisten suolistoinfektioita aiheuttavien bakteerien takia tuhansia ihmisiä joutuu sairaalaan vuosittain. Tutkijat kouluttivat tekoälymalliaan tutustuttamalla sille noin 2 500 eri molekyyliä, minkä jälkeen he käyttivät 6 000 yhdistettä järjestelmän läpi. Malli poimi yhden molekyylin (joka myöhemmin nimettiin halisiiniksi), jolla ennustettiin olevan voimakas antibakteerinen vaikutus. Molekyylin kemiallinen rakenne erosi kaikista olemassa olevista antibiooteista, ja sen toksisuuden ihmissoluille arvioitiin olevan alhainen. Löydetty lääkeaine tappoi laboratoriokokeissa monia maailman ongelmallisimpia sairauksia aiheuttavia bakteereja. Näihin lukeutui myös sellaisia bakteerikantoja, jotka ovat vastustuskykyisiä kaikille tunnetuille antibiooteille. Tutkijoiden kehittämä järjestelmä löysi halicinin murto-osassa siitä ajasta, joka perinteisillä menetelmillä olisi kestänyt. Aikaisemmat analyysit osoittavat, että 1990-luvun alun ja 2000-luvun lopun välillä tällainen tyypillinen löytämis- ja kehitysprosessi kesti 12 vuotta tai enemmän. Halicinin tapauksessa MIT:n ryhmä käytti tekoälyjärjestelmää, joka oli koulutettu testaamaan yli 100 miljoonaa kemiallista yhdistettä muutaman päivän aikana. Vaikuttavaa, eikö? Kolme osakenostoa sektorilta Jäsenosiossa esittelemme kolme lääkehityksen tekoälyosaketta maailmalta. Exscientia PLC Ensimmäisenä tarkasteluumme pääsee Exscientia PLC (NASDAQ: EXAI) Yhtiö on voittanut kokonaisvaltaisesta tekoälyyn perustuvasta tarkkuuslääkealustaan palkinnon, jota arvostetaan biofarmaseuttisen tutkimuksen alalla Nobelin palkinnon tavoin – Exscientia voitti kyseisen Prix Galien -palkinnon kategoriassa Digital Health vuosina 2022 ja 2023. Lue ilmaiseksi kaksi viikkoa Haluatko lukea artikkelin? Sijoittaja.fi -jäsenenä saat lukuoikeuden tähän ja tuhansiin muihin artikkeleihin ja analyyseihin. Lisäksi saat käyttöösi Sijoittaja360 -palvelun. Ilmaisen kokeilujakson jälkeen tilaus jatkuu 11,90€. Voit perua koska tahansa. Aloita ilmainen kokeilu Tutustu jäsenyyksiin KirjauduUnohditko salasanasi? Artikkelin kirjoittaja on Anastasiya Köykkä, joka on kasvuyhtiöistä pitävä sijoittaja ja analyytikko. Hän tutkii sijoitusmahdollisuuksia vallitseviin innovaatioihin, jotka johtavat maailman muutoksiin. Hän pyrkii tunnistamaan osakkeet, joilla on huomattava kasvupotentiaali. Anastasiyalla on BBA-tutkinto ”Financial Management for Global Business”, Haaga-Helia ja kansainvälisen oikeuden maisterin tutkinto Valko-Venäjän valtionyliopistosta. kansainvälinen sijoittaminen sijoitusideat teknologiayhtiöt Tekoäly