Kiinailmiötä vastaan taistellaan automaatiolla Insourcing on toiminto, jossa yritys sijoittaa valmistuksen takaisin kotimaahansa. Käytännössä kyseessä on 2000-luvun alussa pelkoa herättäneen ”kiinailmiön” vastakkaisesta tapahtumasta. Sijoittaja 15.6.2015 automaatio Kiina Insourcing on toiminto, jossa yritys sijoittaa valmistuksen takaisin kotimaahansa. Käytännössä kyseessä on 2000-luvun alussa pelkoa herättäneen ”kiinailmiön” vastakkaisesta tapahtumasta. Suomessa muuan muassa VTT arvioi kotimaisten yritysten ulkoistaneen liian heppoisin perustein, tuijottaen pelkästään työn yksikkökustannuksia Kiinassa ja unohtaneen operaation kokonaiskustannukset, joita nostivat esimerkiksi heikompaan laatuun ja kuljetukseen liittyvät kustannukset. Muutaman viime vuoden aikana läntisten maiden teollisuusyritykset ovat julkistaneet toimintojensa tai koko valmistuksen uudelleensijoittamisen takaisin kotimaahansa. Erityisen kuumana keskustelu kävi USA:ssa ennen vuoden 2012 presidentinvaaleja, joissa yhtenä teemana oli ”jobs back to the US” Vaikka median perusteella republikaanit ja demokraatit eivät yhdessä saa montaa asiaa sovittua, olivat molemmat puolueet yhtä mieltä vuosittaisista kahden miljardin dollarin kannustimista palaaville yrityksille. Suomen yksikkökustannukset länsimaiden kalliimpia Boston Consultin Group arvioi jo vuonna 2013, pari vuotta ennen Jyrki Kataisen hallituksen Andreas Borgilta tilaamaa raporttia, että Pohjoismailla on vaikeuksia houkutella yrityksiä takaisin tulevaisuudessa johtuen työvoiman korkeista yksikkökustannuksista, joiden arvioitiin olevan 40 % korkeammat kuin USA:ssa ja 20 % korkeammat kuin Saksassa. Samankaltaisiin lukuihin pääsi Borgin johtama ryhmä, joka totesi Suomen kustannustason olevan noin 15–20 % kalliimpi kuin Saksan tai Ruotsin. Automaatiolla lisää tuottavuutta – Suomi jäänyt kehityksestä Yritysten paluumotivaattorit ovat vahvasti kilpailuympäristöstä ja toimialasta riippuvaisia, kuitenkin automaatio ja teollisuusrobotit näyttävät olevan tärkeä osa onnistunutta paluuta kotimaahan. Vertailun perusteella Suomen automaatioaste näyttää naapurimaita huomattavasti pienemmältä. International Federation of Robotics-järjestön mukaan Suomessa robottien määrä 10 000 työntekijää kohden oli vuonna 2013 122 kpl, kun vastaava luku Saksan kohdalla oli 262 kpl, Ruotsissa 174kpl ja Tanskalla 166kpl. Naapurimaissa, kuten myös maailmalla automaation määrä on lisääntynyt tasaisesti, kun taas Suomessa robotteja on romutettu enemmän kuin uusia hankittu ja kannan arvioidaan nykyisellään vähenevän noin 4 % vuodessa. Savon Sanomien mukaan Suomi on robotisaation kehitysmaa. Onnistuneita esimerkkejä Suomesta Salossa Areva on aloittanut aurinkokennojen valmistuksen, Tampereella Walpella oy on aloittanut kiinalaisten kaivinkoneiden kokoonpanon, Helkama toi polkupyörävalmistuksen pois Kiinasta, Valtavalo oy vetäytyi Kiinasta ja siirsi tuotannon Kajaaniin ja Biolan siirsi tuotantoaan Suzhousta takaisin Säkylään. Lisäksi Maailmalla tuotantoa kotimaahansa ovat siirtäneet isot teollisuusjätit, kuten General Electrics, Bosch ja Philips. Työllistäjäkuninkaiksi palaajista ei ole, sillä Valtavalo onnistui Suomeen tultaessa supistamaan tuotantolinjan 150 kiinalaista kahteen suomalaiseen työntekijään. USA:ssa DuPontin litium-ioniakkujen kokoonpanolinja loi 11 uutta työpaikkaa investoinnin arvon ollessa 20 miljoonaa dollaria. Insourcing = inshoring, reshoring tai backshoring. Miten sijoittaja voi hyötyä trendistä? Sijoittaja voi esimerkiksi sijoittaa suoraan robotti- ja automaatioteollisuuteen ETF Securitiesin ETF-rahastolla. Rahaston kulusuhde on 0,95 %, mikä on ETF:ien hintahaitarin yläpäästä. ETF ei jaa osinkoa. Kaupankäyntivaluutta on dollari, mistä syntyy valuutanvaihtokustannuksia ja sijoittaja altistuu valuuttakurssiriskille. Rahaston suurimpia sijoituksia ovat: Krones 2,19 % Rockwell Automation 2,14 % ABB 2,11 % Lincoln Electric Holdings 2,11 % Omron Corp 2,05 % automaatio Kiina Kirjaudu sisään Muista minut Kirjaudu Unohditko salasanasi? Unohditko salasanasi? Syötä sähköpostisi. Vaihda salasana Takaisin kirjautumiseen
Suomessa muuan muassa VTT arvioi kotimaisten yritysten ulkoistaneen liian heppoisin perustein, tuijottaen pelkästään työn yksikkökustannuksia Kiinassa ja unohtaneen operaation kokonaiskustannukset, joita nostivat esimerkiksi heikompaan laatuun ja kuljetukseen liittyvät kustannukset. Muutaman viime vuoden aikana läntisten maiden teollisuusyritykset ovat julkistaneet toimintojensa tai koko valmistuksen uudelleensijoittamisen takaisin kotimaahansa. Erityisen kuumana keskustelu kävi USA:ssa ennen vuoden 2012 presidentinvaaleja, joissa yhtenä teemana oli ”jobs back to the US” Vaikka median perusteella republikaanit ja demokraatit eivät yhdessä saa montaa asiaa sovittua, olivat molemmat puolueet yhtä mieltä vuosittaisista kahden miljardin dollarin kannustimista palaaville yrityksille. Suomen yksikkökustannukset länsimaiden kalliimpia Boston Consultin Group arvioi jo vuonna 2013, pari vuotta ennen Jyrki Kataisen hallituksen Andreas Borgilta tilaamaa raporttia, että Pohjoismailla on vaikeuksia houkutella yrityksiä takaisin tulevaisuudessa johtuen työvoiman korkeista yksikkökustannuksista, joiden arvioitiin olevan 40 % korkeammat kuin USA:ssa ja 20 % korkeammat kuin Saksassa. Samankaltaisiin lukuihin pääsi Borgin johtama ryhmä, joka totesi Suomen kustannustason olevan noin 15–20 % kalliimpi kuin Saksan tai Ruotsin. Automaatiolla lisää tuottavuutta – Suomi jäänyt kehityksestä Yritysten paluumotivaattorit ovat vahvasti kilpailuympäristöstä ja toimialasta riippuvaisia, kuitenkin automaatio ja teollisuusrobotit näyttävät olevan tärkeä osa onnistunutta paluuta kotimaahan. Vertailun perusteella Suomen automaatioaste näyttää naapurimaita huomattavasti pienemmältä. International Federation of Robotics-järjestön mukaan Suomessa robottien määrä 10 000 työntekijää kohden oli vuonna 2013 122 kpl, kun vastaava luku Saksan kohdalla oli 262 kpl, Ruotsissa 174kpl ja Tanskalla 166kpl. Naapurimaissa, kuten myös maailmalla automaation määrä on lisääntynyt tasaisesti, kun taas Suomessa robotteja on romutettu enemmän kuin uusia hankittu ja kannan arvioidaan nykyisellään vähenevän noin 4 % vuodessa. Savon Sanomien mukaan Suomi on robotisaation kehitysmaa. Onnistuneita esimerkkejä Suomesta Salossa Areva on aloittanut aurinkokennojen valmistuksen, Tampereella Walpella oy on aloittanut kiinalaisten kaivinkoneiden kokoonpanon, Helkama toi polkupyörävalmistuksen pois Kiinasta, Valtavalo oy vetäytyi Kiinasta ja siirsi tuotannon Kajaaniin ja Biolan siirsi tuotantoaan Suzhousta takaisin Säkylään. Lisäksi Maailmalla tuotantoa kotimaahansa ovat siirtäneet isot teollisuusjätit, kuten General Electrics, Bosch ja Philips. Työllistäjäkuninkaiksi palaajista ei ole, sillä Valtavalo onnistui Suomeen tultaessa supistamaan tuotantolinjan 150 kiinalaista kahteen suomalaiseen työntekijään. USA:ssa DuPontin litium-ioniakkujen kokoonpanolinja loi 11 uutta työpaikkaa investoinnin arvon ollessa 20 miljoonaa dollaria. Insourcing = inshoring, reshoring tai backshoring. Miten sijoittaja voi hyötyä trendistä? Sijoittaja voi esimerkiksi sijoittaa suoraan robotti- ja automaatioteollisuuteen ETF Securitiesin ETF-rahastolla. Rahaston kulusuhde on 0,95 %, mikä on ETF:ien hintahaitarin yläpäästä. ETF ei jaa osinkoa. Kaupankäyntivaluutta on dollari, mistä syntyy valuutanvaihtokustannuksia ja sijoittaja altistuu valuuttakurssiriskille. Rahaston suurimpia sijoituksia ovat: Krones 2,19 % Rockwell Automation 2,14 % ABB 2,11 % Lincoln Electric Holdings 2,11 % Omron Corp 2,05 % automaatio Kiina