Voiko ESG:llä saada lisäarvoa kehittyvillä markkinoilla? Lue, miltä kehittyvien markkinoiden tuotto-odotukset vaikuttavat, ja mitä mieltä alan asiantuntijat ovat ESG:n merkityksestä.
Sijoittaja-ryhmään kuuluva SFR Advisors & Research Group sekä kestävyys- ja vaikuttavuustietoa tuottava Tracefi järjestivät keskiviikkona 7.6.2023 webinaarin, jonka aiheena olivat kehittyvät markkinat sijoituskohteena, sekä voiko vastuullisuus ja ESG-raportointi tuoda lisäarvoa kehittyvillä markkinoilla.
ESG on yleinen kestävän sijoittamisen toimialalla käytetty käsite, joka on lyhenne englannin kielen sanoista Environmental, Social ja Governance. Se siis tarkoittaa ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita ja niiden huomioimista sijoitustoiminnassa.
Etätapahtumassa Sijoittaja-konsernin toimitusjohtaja Hannu Huuskonen esitteli tuotto-odotuksia kehittyvillä markkinoilla, minkä jälkeen alan asiantuntijat jakoivat näkemyksiä kehittyvistä markkinoista ja ESG:n roolista niillä paneelikeskustelun muodossa. Paneelikeskusteluun osallistuivat Suomen Pankin johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske, Danske Bankin salkunhoitaja Antti Raappana sekä Titanium rahastoyhtiön salkunhoitaja Joni Leskinen. Paneelikeskustelun moderoi Tracefin perustajajäsen Susanna Miekk-Oja.
Markkinanäkymät kehittyvillä markkinoilla ovat Hannu Huuskosen mukaan melko hyvät. Kehittyvillä markkinoilla osakkeiden arvostustasot ovat toistaiseksi olleet vaatimattomat, vaikka useiden yhtiöiden fundamentit ovat hyvät. Markkinapotentiaali on näkynyt rahastojen kasvattaessa allokaatiotaan kehittyvillä osakemarkkinoille. Vaikka viimeisen parin vuoden aikana kiristynyt geopoliittinen tilanne voi laskea kehittyvien markkinoiden allokaatiota, on Huuskosen mukaan kehittyvillä markkinoilla oma paikkansa sijoitusmaailmassa, ja niiden osuus rahastoista on kasvava.
Huuskosen mukaan selvä etu kehittyville markkinoille sijoittamisessa on sen tarjoama hajautushyöty. Homogeenisenä yksikkönä usein käsitelty kehittyvä markkina pitää todellisuudessa sisällään todella erilaisia aloja ja sektoreita – jopa maiden sisällä. Kehittyvillä markkinoilla onkin runsaasti toisistaan ja länsimarkkinoista riippumattomia mahdollisuuksia.
Jos yritetään ennustaa kehittyvien markkinoiden tulevaisuutta, Huuskonen nostaa kaksi maininnan arvoista ”draiveria”, jotka ovat historiassa ajaneet kehittyvien markkinoiden osakekursseja – kansantalouksien kasvuero sekä Yhdyvaltain dollari.
Yllä olevassa kuvaajassa vaalean sininen käyrä kuvaa kehittyvien maiden kansantalouden kasvun erotusta länsimarkkinoiden kasvusta. Talouden kasvuero on ollut historiassa melko hyvä selittäjä kehittyvien markkinoiden osakekurssien suhteelliselle kasvulle. Ainakin kasvuero on antanut hyvin vinkkiä momentista, mihin suuntaan kehittyvien markkinoiden osakekurssit ovat menossa – kasvueron kiihtyminen on ollut suotuisaa kehittyville markkinoille. Kuten kuvaajasta voi huomata, vaikuttaa kehittyvien markkinoiden lähitulevaisuus kohtuullisen hyvältä. Viimeisen muutaman vuoden aikana kehittyvillä markkinoilla on harjoitettu hieman perinteisempää keskuspankkipolitiikkaa verrattuna länsimaisiin keskuspankkeihin. Tämä voikin auttaa kehittyviä markkinoita palautumaan kehittyneitä markkinoita nopeammin normaalimpaan taloudelliseen sykliin.
Seuraavassa kuvaajassa on kehittyvien markkinoiden suhteellinen kurssikehitys verrattuna Yhdysvaltain dollarin kehitykseen. Kehittyvät markkinat ovat historiassa hyötyneet, kun niiden omat valuutat vahvistuvat suhteessa dollariin.
Tapahtuman paneelikeskustelu alkoi kehittyvien markkinoiden maista. Joni Leskinen aloitti keskustelun määrittelemällä kehittyvät markkinat matalamman tulotason maina, jotka ovat kuitenkin keskiluokkaistumisen rajalla. Perinteisesti kehittyvien markkinoiden maiksi ollaan luokiteltu niin sanotut BRICS-maat, eli Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Tämä luokittelu on kuitenkin vuodelta 2001, poikkeuksena Etelä-Afrikka, joka liittyi joukkoon 2010. Nykyään BRICS-maiden talousyhteisöön on hakenut 19 uutta valtiota, joita on nimitetty välimaiksi. Paneelin mukaan nämä niin sanotut välimaat haluavat vastiketta länsimaiselle talousyhteisölle. Kehittyvien markkinoiden osuus koko maailman BKT:n kasvusta on yli 40 %, minkä takia kehittyvien markkinoiden merkitystä ja potentiaalia ei tulisi vähätellä.
Myös paneelikeskustelussa tuli esiin kehittyvien markkinoiden laaja-alaisuus. Muun muassa Anna Hyrske totesi kehittyvien maiden välillä ja sisällä olevan suuriakin eroja, minkä takia sijoittajan tuleekin tehdä kotiläksynsä ja perehtyä sijoituskohteisiinsa. Tämä korostuu esimerkiksi vastuullisuutta tutkittaessa, sillä eri kehittyvien markkinoiden maiden välillä on suuria eroja myös ESG-raportoinnissa.
Toimivuuden tai luotettavuuden kannalta kehittyviä markkinoita ei tarvitse pelätä. Vaikkakin kehittyvien markkinoiden kaupankäyntiin ja riskeihin tulee perehtyä hyvin, toimivat ne aivan siinä missä länsimaisetkin markkinat. Paneelin mukaan pääosa kehittyvistä markkinoista on myös äärimmäisen lividejä. Toki likviditeettiin vaikuttavat maiden paikalliset valuutat – mitä eksoottisempi valuutta, sitä enemmän se vaikutta ko. markkinan likviditeettiin.
Suurpiirteisesti sanottuna deglobalisaatiolla tarkoitetaan taloudellisten suhteiden karsimista ja tuotannon sekä toimitusketjujen keskittämistä takaisin oman valtion rajojen sisälle. Deglobalisaatiosta puhuminen on lisääntynyt hiljalleen viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja Antti Raappanan mukaan sitä tapahtuukin hieman. Raappanan mukaan pandemia paljasti maailmalle levittäytyneiden toimitusketjujen heikkouden, ja kiristynyt geopoliittinen tilanne on vaikuttanut valtioiden tuotantotavoitteisiin ja huoltovarmuuden saavuttamiseen. Tämän takia useat varsinkin länsimaat ovat tuoneet tuotantoa ja toimitusketjuja pois ”kilpailevista maista” ja lähemmäs kotia. Tästä onkin syntynyt Raappanan mukaan hieman harmillinen puolensavalitsemistilanne Yhdysvaltojen sekä kehittyvien markkinoiden, erityisesti Kiinan välille.
Vaikka deglobalisaatiosta on viimeaikoina ollut paljon puhetta, Leskinen huomautti, ettei asioita kannata seurata ”länsimaisten lasien” läpi. Maailma on edelleen Leskisen mukaan todella sitoutunut globalisaatioon. Kehittyvien markkinoiden kohdalla tämä pitää erityisesti paikkaansa, ja kehittyvien markkinoiden valtiot haluavatkin varmasti käydä kauppaa keskenään, riippumatta siitä vetävätkö länsimaat tuotantoketjujaan pois kehittyviltä markkinoilta. Globalisaatio on hyödyttänyt todella monia, eikä Leskinen usko, että sen suhteen otettaisi suuria taka-askeleita. On hyvä kuitenkin huomata, vaikka länsimaisesta näkökulmasta tietyt toimet näyttävät ”valuvan pois” kehittyviltä markkinoilta, voi se osittain olla valtioiden tavoitteiden mukaisia, kuten Hyrske huomautti. Esimerkiksi Kiina haluaa olla loppujalostuspaikka, minkä takia sitä ei ole haitannut alkujalostukset siirtyminen esimerkiksi Intiaan tai Bangladeshiin.
Vähäisempi sääntely on aikanaan ollut osa kehittyvien markkinoiden menestystä. Vastuullisuusraportointi on kuitenkin paneelin mukaan varmasti kehittymässä seuraavien vuosien aikana. Kehitystä tehostanee esimerkiksi Euroopassa voimaan astuva SBT (Science Based Targets), eli tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet. Lainsäädäntö velvoittaa yhtiöitä muun muassa selvittämään alihankkijoidensa Scope 3 -päästöt. Eurooppalaisilla yhtiöillä on reilusti alihankkijoita muun muassa Kiinassa, minkä takia kiinalaisten yritysten kiinnostus ympäristöraportointia kohtaan on kasvanut.
Tässäkin kysymyksessä tulee paneelin mukaan hyvin esille kehittyvien markkinoiden monialaisuus. ESG-raportointi on todella eri tasolla eri kehittyvien markkinoiden maiden välillä. Toisissa raportointia ei juuri ole, mutta toisaalta esimerkiksi Etelä-Afrikassa on ollut voimassa jo vuodesta 1994 asti vaatimus yhtiöiden hallinnon raportoinnista, mikä on ollut pitkään Eurooppaa edellä.
Kehittyville markkinoille sijoittavien rahastojen kohdalla paneeli totesi olevan todella tärkeää tarkastella rahastojen sijoitukset läpi. Vasta sijoituskohteet kertovat millä arvoilla rahasto sijoittaa. Hajautuksen kannalta tarkastelu on myös tärkeää. Monista kehittyvien markkinoiden rahastoista löytyy paljon samoja sijoituskohteita, eikä hajautushyötyä juuri tule, jos hajauttaa vain eri toimijoiden kehittyvien markkinoiden markkinarahastoihin.
Mitä tulee aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen eroihin kehittyvillä markkinoilla, on molemmilla paneelin mukaan paikkansa. Leskisen mukaan kehittyvät markkinat, jos mikä voi olla se alue, missä aktiivisella sijoittamisella voi tehdä eroa. Toisaalta Raappana toteaa, että sijoitustavan valinta riippuu pitkälti sijoittajan omasta sijoitusstrategiasta ja tavoitteista. Passiivinenkin sijoittaminen on aktiivinen päätös tukea tietyn sijoitustuotteen tavoitteita ja arvoja. Hyrskeen mukaan eri tarpeisiin tarvitaan erilaisia tuotteita. Sijoittajan tuleekin tehdä kotiläksynsä ja valita sijoitustuote oman tavoitteensa tai tilanteensa mukaan.
Jos kiinnostuit tämän artikkelin myötä aiheesta lisää, voit pyytää meiltä tapahtuman tallennetta osoitteessa reeta.jutila@sfr-group.com. Jos sinulla heräsi aiheesta mitään kysymyksiä tai kommentteja, voi olla myös niistä yhteydessä Reetaan.
30.11.2023 14:23 | Timo Heikkilä
30.11.2023 08:09 | Sijoittaja.fi
1.12.2023 12:28 | Sijoittaja.fi