
- Sijoittaminen
- ETF-sijoittaminen
- Artikkelit
- Webinaarit ja Podcastit
- Sijoittajan työkalut
Sijoittaja.fi kokosi kansainvälisen sijoitustutkimuksen keskeisimmät havainnot aktiivisten rahastojen menestyksestä suhteessa passiivisiin rahastoihin. Laaja analyysi ”Aktiiviset vs. passiiviset rahastot” on saatavilla jäsenille. Tässä tiivistelmä aiheesta.
ETF rahastot
Kun aktiiviset ja passiiviset rahastot laitetaan kilpasille, aktiiviset rahastot saavat rökäletappion. Pitkässä juoksussa vain alle viidesosa aktiivisista rahastoista onnistuu voittamaan vertailuindeksinsä.
Kotimaassa tilanne on vielä kehnompi. Sijoittaja.fi:n laajassa rahastovertailussa Suomen parhaat rahastot kaikki aktiiviset rahastot hävisivät passiiviselle vaihtoehdolle!
Erittäin suuri osa niin sanotuista aktiivisista rahastoista on piiloindeksoivia rahastoja, joiden sijoitukset mukailevat käytännössä indeksiä, ja ainoastaan niiden kulurakenne ja hallinnointipalkkiot ovat aktiivisen rahaston mukaisia. Aktiivisen salkunhoidon tuottopotentiaali perustuu siihen, että taitava salkunhoitaja toteuttaa omaa näkemystään markkinoilla.
Jos aktiivisen rahaston salkunhoitaja ei edes yritä käyttää omaa näkemystään, mutta rahastoa markkinoidaan aktiivisena, on sijoittaja tullut huijatuksi. Kaikilla muilla aloilla harhaanjohtava markkinointi on laissa kiellettyä, mutta rahoitusalalla tämä on ikävä kyllä edelleen arkipäiväistä todellisuutta, johon mikään viranomaistaho ei puutu.
Rahastosijoittajan kannalta piiloindeksoivat rahastot ovat kaikkein huonoin valinta, koska ne perivät kalliit aktiivisen rahaston kustannukset ilman mahdollisuutta voittaa markkinoita. Siksi sijoittajan tulisi valita rahastosalkkuunsa ainoastaan kustannustehokkaita indeksirahastoja tai aidosti aktiivisia rahastoja.
Jos haluaa voittaa vertailuindeksin, täytyy sijoittaa vertailuindeksistä poikkeavasti. Cremers ja Petäjistö (2009) ovat kehittäneet rahastojen aktiivisuuden mittaamiseen aktiiviosuus-tunnusluvun (Active Share). Luku kertoo, miten suuri osuus rahaston salkusta eroaa vertailuindeksin sisällöstä. Aktiiviosuus 100 % tarkoittaa, ettei salkussa ei ole lainkaan rahaston vertailuindeksiin kuuluvia omistuksia. Aktiiviosuus 0 % kertoo, että salkun ja käytetyn vertailuindeksin sisältö on täysin sama.
Cremersin ja Petäjistön tutkimuksen mukaan korkean aktiiviosuuden rahastot voittavat vertailuindeksinsä kulujen jälkeen keskimäärin 1,13 prosentilla vuosittain (riskikorjattu tuottoero 1,15 prosenttia). Vastaavasti matalimman aktiiviosuuden rahastot häviävät vertailuindeksilleen kulujen jälkeen keskimäärin 1,42 prosenttia vuosittain (riskikorjattu tuottoero -1,83 prosenttia).
Paljonko aidosti aktiivisia rahastoja on markkinoilla? Ei montaa. Riippumaton sijoitustutkimusyhtiö Morningstar on tutkinut osakerahastojen aktiivisuutta Euroopan lisäksi ainakin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Kaappi-indeksoijiksi tutkimuksessa katsotaan rahastot, joiden aktiiviosuus alittaa 60 prosenttia. Euroopan tasolla noin joka viides aktiivisista osakerahastoista seuraa todellisuudessa indeksiä. Suomalaiset rahastot ovat piiloindeksoinnissa aivan omalla tasollaan, sillä yli 80 prosenttia kotimaisista ”aktiivisista” rahastoista on todellisuudessa piiloindeksoivia.
Aktiivisuudella on myös kääntöpuolensa, sillä yli-innokas aktiivisuus ilman hyvin perusteltua strategiaa kostautuu nopeasti sijoittajalle, kuten nähdään esimerkiksi Finlandia Fokus-rahaston tapauksessa. Pelkän aktiivisuuden lisäksi on siis useita muitakin asioita, joita sijoittajan tulisi huomioida aktiivirahastoihin sijoittaessaan.
Keskimäärin aktiiviset rahastot häviävät vertailuindeksilleen, ja laadukkaan aktiivisen rahaston etsiminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Vaikka tällaisen rahaston onnistuisikin löytämään, se harvoin riittää yksin tuomaan riittävää hajautusta salkkuun. Salkun ydin kannattaa rakentaa mahdollisimman edullisilla rahastoilla ja kansainvälisesti hajauttaen.
Useimmiten sijoittajan kannattaa siis suosia passiivisia ja kustannustehokkaita indeksirahastoja. Halvimmat ja tehokkaimmat indeksirahastot ovat pörssilistattuja ETF-rahastoja, joita voi ostaa oman pankin tai edullisen arvopaperivälittäjän kautta. Sijoittaja.fi:n välittäjävertailutyökalu auttaa löytämään edullisimman välittäjävaihtoehdon osakekaupankäyntiin ja ETF-rahastosäästämiseen. Lue Sijoittaja.fi:stä artikkelimme Miten teen ensimmäisen ETF-sijoitukseni?
Kehittämämme ETF-valintatyökalu auttaa sijoittajaa ETF-rahastojen vertailussa ja valinnassa. Ilman työkalua hyvien ETF:ien löytäminen on hankalaa. Työkalusta löytyy valmiita mallisalkkuja sekä ETF-listoja teemoittain. Kaikki salkkujen ja listojen ETF:t on valittu siten, että ne ovat kategoriansa tehokkaimpia.
ETF-valintatyökalumme avulla sijoitussalkun rakentaminen ja sijoitusideoiden löytäminen on helppoa. Työkalu soveltuu erinomaisesti sekä vasta-alkajille että kokeneille sijoittajille.
Lisätietoja ETF-valintatyökalusta löydät täältä.
Indeksin valintatyökalusta sijoittaja saa helposti käsityksen siitä, mille maantieteelliselle alueelle tai toimialalle kannattaa sijoittaa juuri nyt. Se kertoo mitkä indeksit tarjoavat tällä hetkellä kaikista parhaan tuottopotentiaalin pisteyttämällä indeksit erilaisten ominaisuuksien ja tunnuslukujen avulla.
Lisäksi indeksinvalintatyökalu tarjoaa linkit tehokkaimpiin ETF-rahastoihin, joita kannattaa käyttää näihin indekseihin sijoitettaessa.
Indeksin valintatyökalu on kehitetty hyödyntäen sijoitustutkimuksen ja maailman johtavien investointipankkien sekä tutkimustalojen kvantitatiivisia malleja. Vastaavanlainen työkalu on puuttunut jopa ammattimaisilta sijoittajilta. Nyt sellainen on ensimmäisenä piensijoittajien käytössä.
Lisätietoa indeksinvalintatyökalusta löydät täältä.
Aktiivisia rahastoja valitessaan sijoittajan kannattaa käyttää suurta varovaisuutta, ja perehtyä tarkoin rahaston taustoihin ja toimintaan ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä. Tutkimuskirjallisuuden perusteella muun muassa aktiiviosuus, alhaiset hallinnointikustannukset, aiempi menestys, rahaston koko ja markkinatilanne ovat sellaisia keskeisiä asioita, joita aktiivisen rahastosijoittajan kannattaa huomioida. Parhailla aktiivisilla rahastoilla on tyypillisesti useita tunnusmerkkejä, jotka viestivät rahaston toimintakulttuurista ja sijoitustoiminnan laadusta.
Edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi aktiivisen rahaston valinnassa sijoittajan tulee kysyä itseltään ainakin seuraavat kysymykset:
Mikäli näihin kysymyksiin ei osaa vastata tai vastaus kysymyksiin on ei, rahastoon sijoittamista kannattaa harkita vielä uudelleen.