Wall Street Journal haastatteli Nordnetin ETF-asiantuntijaa

Rolf Lönnqvist työskentelee Nordnetin ETF-asiantuntijana, meklarina ja webinaari-kouluttajana sijoittajille. Hänellä on 12-vuoden kokemus rahoitusalalta ja mm. MBA-tutkinto, jonka loppututkinnon Rolf teki luonnollisesti ETF:istä.

Sijoittaja.fi: ”Sinua haastateltiin ETF-asiantuntijana arvostettuun Wall Street Journaliin. Mikä oli artikkelin johtopäätös lyhyesti?”

Lönnqvist: ”Sijoittaja voi ottaa näkemystä euroalueen kasvuun pohjoismaista ETF:stä. Neljästä pohjoismaasta Ruotsi tarjoaa tällä hetkellä turvallisimman vaihtoehdon vakaan taloutensa ja viimeaikaisen talouskasvun ansiosta. Euroalue on ruotsin tärkein vientialue, joten euroalueen elpyessä kasvu heijastuu myös vahvasti maan talouteen ja osakemarkkinoihin. Pohjoismaista Ruotsin, Tanskan ja Norjan oma valuutta on tarjonnut myös suojaa euron laskua vastaan eurokriisissä. Globaalit sijoittajat voivat ottaa helposti näkemystä pohjoismaihin ja euroalueen kasvuun iSharesin MSCI Sweden (EWD), iShares MSCI Denmark Capped (EDEN), tai hajautetusti koko pohjoismaihin Global X FTSE Nordic (GXF) ETF:n kautta jotka löytyvät Yhdysvaltain markkinoilta.”

Suomalaisen sijoittajan kannattaa vastaavasti sijoittaa Pohjoismaihin Eurooppaan listattujen ETF:ien avulla. Ne löydät helposti ETF-valintatyökalun avulla. 

Sijoittaja.fi: ”Vertailet työssäsi ETF:ien tuottoja rahastojen tuottoihin. Mikä on havaintojesi johtopäätös?”

Lönnqvist: ”ETF:t ovat kustannustehokkaampia kulujen suhteen, sillä passiivisissa indeksiosuusrahastoissa ei käydä aktiivista kauppaa joista syntyy ylimääräisiä kuluja. ETF:ien muut kulut ja hallinnointipalkkio ovat myöskin edullisemmat kuin perinteisissä rahastoissa. Samoin ETF:t seuraavat passiivisesti valittua kohdeindeksiään, jolloin taustalla ei ole salkunhoitajan aktiivista valintaa joka vaikuttaisi riskiin ja indeksin tuottoeroon, joka on myös kulu sijoittajalle.”

Sijoittaja.fi: ”Mitkä ovat ETF-markkinoiden kuumimmat trendit?”

Lönnqvist: ”ETF-markkinoiden tämän hetkinen kuuma trendi on ns. faktorisijoittaminen, joka tunnetaan paremmin käsitteellä Smart Beta-sijoittaminen. Faktori tarkoittaa tässä yhteydessä sellaista tekijää, joka voi vaikuttaa osakkeen tuottoon. Faktoreita ovat mm. arvo, alhainen volatiliteetti, momentti, osinkotuotto, laatu ja koko. Smart Beta-sijoittamisessa ei siis painoteta markkina-arvoja, vaan faktoreita. Erilaisiin sijoitustyyleihin ja strategioihin perustuvat Smart-Beta ETF:t ovat näin ollen vieneet perinteistä indeksisijoittamista aktiivisempaan suuntaan. Beeta strategia ETF:t voidaan jakaa suppeasti kolmeen luokkaan,

1. ETF:t, jotka yrittävät voittaa markkinapainotteisen tuoton
2. ETF:t, joiden arvopaperit on valittu tietyn tavan mukaan, vaikkapa tasapainoin
3. ETF:t, jotka pyrkivät matalampaan riskiin.

Sana Smart-beta, suomeksi käännettynä älybeeta saattaa viedä sijoittajia harhaan älykkyytensä suhteen, sillä kyse on vain rahastoista, joiden omistukset valitaan muilla kriteereillä kuin perinteisellä markkina-arvolla.”

Sijoittaja.fi: ”Mitä sijoittajan kannattaa huomioida ennen sijoittamista ETF:iin?”

Lönnqvist: ”Sijoittajan tulee huomioida välittäjän kaupankäynti- ja säilytyskustannukset. Kustannuksiksi pitää laskea myös spread eli osto- ja myyntikurssin erotus. Mitä isompi tämä erotus on, sitä enemmän yli NAV:n rahaston ostaja joutuu maksamaan ja vastaavasti sitä edullisemmin myyjä joutuu osuudestaan luopumaan. Tyypillisesti NAV on osto- ja myyntinoteerausten välissä. Spread on kuitenkin usein erittäin kapea.

Sijoittaja ostaessa euromääräistä indeksiosuusrahastoa, joka sijoittaa varansa toisessa valuutassa noteerattuihin osakkeisiin, altistuu hän valuuttakurssiriskille. Jos osakkeiden noteerausvaluutan arvo heikkenee euroon nähden, laskee myös rahaston euromääräinen arvo vaikka osakkeiden hinnat noteerausvaluutassa pysyisivät muuttumattomina. Jos noteerausvaluutta sitä vastoin vahvistuu suhteessa euroon, nousee rahaston arvo vaikka osakkeiden hinnat pysyisivät paikallaan.

Sijoittajan tulee myös perehtyä ETF:n kohdeindeksiin ja sen sisältöön. Mitä indeksi edustaa ja löytyykö kilpailevia indeksejä. Monesti sijoittaja ei huomioi indeksiä ja ihmettelee miksi ETF-indeksiosuusrahasto ei ole reagoinut kuin oli alunperin olettanut. Esim. Kiinaan löytyy jo useita Indeksejä joihin on sidottu ETF:iä ja jotka tuottavat eri tavoin.

Sijoittajat kannattaa myös huomioida eri liikkeeseenlaskijoiden ETF-tuotteet, hallinnointipalkkiot, minimi spreadit, sijoittaako ETF osingon uudelleen vai maksaako ulos, sekä vertailla mistä saa halvimman ratkaisun omaan tarpeeseen. Samat ETF-indeksiosuusrahasto saattaa olla myös listattuna useaan eri pörssiin joissa saattaa olla eri valuutta, kaupankäyntiajat ja likviditeetti.

Nyrkkisääntönä yleisti voidaan sanoa, että sijoittajan ei kannata sijoittaa sellaiseen mitä ei ymmärrä ja muistaa että kaikissa sijoitustuotteissa on myös markkinariski.”

Rollen blogia ETF-markkinoista voi seurata täältä.

Sijoittaja.fi:n ETF-osiosta löytyy tietopaketit ETF-sijoittamisesta ja sijoitusideoita ETF-markkinoista. Sijoittaja.fi:n ETF-työkalusta vastaavasti löytää helposti tehokkaat ETF:t haluttuun markkinaan, helppoja ETF-salkkuja ja valmiita listoja eri sijoitustarpeisiin.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.